Vaihteeksi vuorossa 40 esteen pituiseksi "venähtänyt" rata, jossa mentiin monta kertaa samoja esteitä ristiin rastiin eli taattu muistikatkos ainakin tälle ohjaajalle. Hukalla toimi poispäinkäännökset aivan mahtavasti, minkä ansiosta jopa "melkein tuhoon tuomittu" ohjausvalinta toimi, kun koiran pystyi jättämään yksin suorittamaan hyppyä ja kirmata itse toiseen suuntaan parin esteen taakse. Ekalla yrityksellä se ei toki onnistunut, kun en uskaltanut jättää koiraa niin reippaasti, mutta kun vaan jätin, niin toimi. Myös leikkaus pituudella onnistui tosi hyvin, Hukan kanssa on se kiva, että harvemmin tarvii edes miettiä että kestääkö sitä tai tätä pituudella, okserilla jne. Tänään Hukka poikkeuksellisesti valitsi putken puomin sijaan, mikä hämmästytti koutsiakin. Ilmeisesti se, että putken suu oli reilusti ennen puomin ylösmenoa, pisti sen valitsemaan sen. Tokalla yrityksellä yhä katsoi putkea, mutta Timo epäili, että ihan käskysanaan perustuen valitsi lopulta puomin. Ohjaajan valssit olivat ihan syvältä, Hukkis pääsi valumaan ja sen jälkeen seuraavan esteen suorittaminen tosi hankalaa. Miten noiden valssien ajoituksen hahmottaminen onkaan nykyään niin vaikeaa, blääh. Takaakierrot, kepeillä layeröinnit yms. olivat Hukkikselle ihan selvää kauraa, nyt jää vain peiliin katsominen *kamalaa* :D

Halli oli niin täyteen buukattu, että isot pojat eivät päässeet lainkaan treenaamaan ja Halti oli aivan maansa myynyt pettymyksestä :( Toivottavasti vloppuna päästään issekseen hallille.