Hallilla oli joku rata valmiina, tein sitä sitten Topin ja Haltin kanssa. Topi meni yllättävän hyvin, tuli hyvin mukaan ohjauksiin ja teki jopa itsenäisesti keinun, kun itse jäin välissä olevan mutkaputken taakse. Samaisessa kohtaa Haltia piti ensin hieman auttaa, mikä oli vähän yllättävää.

Hukkiksella oli Timon 30 esteen rata, joka ei taas mennyt ohjaajan päähän millään, unohtelin vähän väliä mihin piti mennä ja olin tehnyt ihan tyhmän ohjaussuunnitelman. Sitten alkoi jo hatuttaa ja Hukka alkoi rauhoittelemaan eli hidastelemaan. Eikun jäähylle. Jäähyllä sain psyykattua vähän iloisempaa otetta ja parempaa keskittymistä. Rata oli täynnä inhoamiani poikittaishyppyjä, mutta ei niissä sitten mitään ongelmaa ollut kun vaan ohjasi oikein, mikä onkin aina niin helppoa tajuta ;) Hukalle radassa ei ollut mitään vaikeaa, paitsi yhdessä kohtaa valitsi koko ajan pussin sijaan viereisen hypyn, ekalla kerralla hukkasin koiran, mutta seuraavillakin yrityksillä valitsi hypyn, vaikka katsottiin, että ohjasin ihan kunnolla. Piti sitten oikein liiotellen heiluttaa viikatekättä, että meni pussiin. Timo päivitteli, että Hukka lukee uskomattoman hyvin saksalaiset, vaikka ohjaukseni niissä on tosi vähäeläistä ja huolimatonta. Mä käytänkin itäsaksalaista ;)

Treenien jälkeen uskallauduttiin hölkkälenkille purtsille, koska ihana "latujen kunnossapito lopetettu" kyltti oli ilmestynyt :)

Iltalenkillä Halti tillitti koko ajan vieressä "heitä nyt edes", kun "tosimiehet" Hukka ja Topi sen sijaan mennä viilettävät nenä kiinni maassa hajujen perässä. Tiputtelin sitten matkalla salaa remmejä, paperilappuja yms. ja lähetin Haltin takaisin noutamaan niitä. Tosi hyvin löysi kaiken ja kovin ylpeänä sitten toimitti hukatut esineet takaisin. Ennen ei esim. halunnut kantaa remmejä, mutta nyt sekin on kivaa..