Halti täytti 11 vuotta 5.2., onnea onnea Possulle! Haltin paras synttärilahja oli varmasti aksaamaan pääsy lauantaina ja sunnuntai kului sitten enemmän herkkujen parissa.

Taas riittää lunta ja pakkasta. Vasemmalta Halti, Topi ja Hukka - hymyt hyytyneinä kun pakkasessa istutetaan ;)

Otin talvisia valokuvia, mutta kamerasta lopppui patterit ja varapatterit ovat kadoksissa, joten jääkööt uudet kuvat taas johonkin tulevaisuuteen..

Pojille törkättiin vähän rokotuksia, Haltia ei ainakaan voi haukkua hankalaksi potilaaksi kun maata möllötti piikkejä laitettaessa ;). Kaikilla sydämet löi normaalisti. Haltilla oli silmissä nähtävissä vanhuuden kaihia, mutta kuulemma etenee hitaasti ja koira ehtii sopeutua siihen, ettei pitäisi aiheuttaa ongelmia. Topilla taasen kuulo on ehkä hieman heikennyt. Haltilla on kuulemma ikäisekseen oikein hyvät hampaat, eikä edes kuluneet. Samalla ruokavaliolla (mikä ei ole enää vuosiin sisältynyt oikeita luita erinäisistä syistä) Topille ja Hukallekin kertyy helpommin hammaskiveä, mutta kuulemma syljen koostumus jne. vaikuttaa paljon. Toistaiseksi ei kuulemma ole tarvetta poistaa kenenkään lohjenneita hampaita, hyvä niin. Hukan takapotkat saivat kommentin "onpas isot lihakset, taidat harrastaa agilitya" :). Ja lopputuomio kolmikolle oli, nämä taitavat olla pitkäikäistä rotua :D. Kyllähän noita ihan älyttömän vanhoja koiria löytyy, kuten vaikka viime postauksessa mainitut hollantilaiset tytöt, mutta onhan näitä sitten taas mennyt yllättäenkin saappaat jalassa :(

Olen takinkääntäjä. Pojat ovat nyt syöneet useamman säkin Hill's Mature Adult +7 Active Longevity Medium Lamb & Rice ruokaa (+ toki normilisukkeitaan) ja vaikka tuoteselosteen perusteella suhtauduin epäilevästi, niin ei voi olla kuin tyytyväinen, vaikka vertailupohjaa löytyy vuosien varrelta lukuisia merkkejä. Kaikilla on hyvät turkit, mahat kunnossa ja muutenkin koirat näyttävät voivan hyvin. Tällä mennään niin kauan kuin toimii. Zooplus.com:sta saa halvemmalla ja olen myös tykännyt sieltä saatavista pienistä säilykepurkeista/pusseista, kuten Terra Canis ja Hermann's Organic, jotka ovat käteviä kisareissuillla yms.

Isot pojat eivät ole kauheasti päässet aksaamaan viime viikkoina ja Topilla virtaa riittää vaikka muille jakaa - kesähelteillä luulin että vanhuus painaa jo. Juoksemassa ei ole voinut näillä pakkasilla käydä ja umpihangessa lenkkien tarpominen on Tollerolle näköjään pala kakkua. On ostettu uutta kongia, jumpattu syviälihaksia lenkkien päälle jne., vaan Topi on aina vireessä :)

Hukan kanssa on käyty muutamat ohjatut treenit, missä ei sen kummosempia haasteita ole Hukkikselle ollut. Kaima K:n kanssa käytiin joku päivä treenailemassa ja saatiin taas uusia ideoita keppejen ja kontaktien hinkuttamiseen. Harmi, että nyt on talvi, eikä pääse noin vaan pihalla tekemään lyhyttä treeniä. Hukka saattaa olla hieman hämillään uudesta kontaktitreenimetodista (jälleen kerran), mutta uskon, että pidemmän päälle on toimiva ja kun ei nuorempaakaan koiraa ole, niin Hukka + isot pojat joutuvat toimimaan koekaniineina.

Kaima K:n kanssa käytiin myös Liedossa kisaamassa. Lähtö oli klo 5.50 ja pikkasen oli ehkä ohjaajat väsyneitä, mutta onneksi koirat pelastaa. Ekallla radalla Hukkis teki ihan hyvän nollan ja sijoittui 5./31 ja siinä sakissa oikein hyvin. Toka agirata oli myös ihan hyvä, mutta puomilta tuli vitonen (juoksi läpi) kun itse vaan juoksin ohi. Hyppis oli sitten ohjauksellisesti ihan ala-arvoinen, mutta Hukka paikkasi parit tumpeloinnit ja nolla kuitenkin. Sijoitus tosin vasta 18./33.

Vuosi vaihtui rauhallisissa merkeissä ainakin koirien osalta ;) kuten ennenkin. Päivällä kävin poikien kanssa hallilla ottamassa liiat höyryt pois ja illalla vieraiden tullessa koirat eivät jaksaneet kauheasti korvaansa lotkauttaa vieraille; "ai taas noi". Päivällä Hukka ja Halti räkyttivät takapihalla jonkin viheltävän raketin perään, taisivat kuvitella että oravat ovat saaneet uusia aseita keppejen ja käpyjen lisäksi ;) Illalla ei sitten kunnon pommit jaksanut kiinnostaa senkään vertaa, hyvä niin.

Ohjatuissa treeneissä ei olla käyty moneen viikkoon, noin kerran pari viikossa ollaan käyty hallilla treenaamassa jotain pientä. Viime viikonloppuna käytiin Kobylinin kanssa Lempäälässä kisaamassa. Ekalta agiradalta tuli 0, alun pyöritys oli ehkä vähän tahmea, A:n jälkeen Hukka otti tosi pitkät kaarrotukset väärään suuntaan vaikka sivuirtosin aika paljon, olisi varmaan pitänyt kääntää rintamasuuntaa etukäteen. Puomin kontakti oli oikein hyvä putken jäädessä väliin alastulossa ja juoksin reippaasti ohi. Nolla tuli ja sijoitus 12./44. Toka agirata tuntui tosi hyvältä, oli ehkä hieman kinkkisempi kuin eka rata, Hukka kääntyi tosi hyvin ja liikkui hyvää vauhtia. Taaskin A:n jälkeen tuli kaarrotusta missä paloi kriittiset sekuntit, mutta nollalla kuitenkin 4. sija/42. Olisihan se ollut kiva päästä palkinnoille, mutta tuplanollat jälleen, ei pöllömmin etenkään kun ratatreeniä ei ole tullut tehtyä.

Hukka on viime aikoina ollut taas polleeta poikaa Topille ja epäilin että kisareissun jälkeen on äijien äijä, mutta ihmeen nöyrästi kotiutuminen tapahtui. Ota noista selvää.

Nyt on vihdoin lunta ja kurakelit hei hei. Tänään oli aika kirpakka ilma ja mentiin metsään tarpomaan tuulen suojaan. Hukkis viipotti onnessaan kuin aropupu umpihangessa eestaas ja nyt on näköjään sammunut. Topilla on "kiva" karvanlähtö ja tänään keritsin koiria puolitoista tuntia. No, putsasin myös koirien leegot mutta harjata saisi tuntikaupalla jos haluaisi kaiken irtoavan karvan pois. Ei jaksa, joten imuroidaan enemmän ;).

Hukan isä Afram on tullut vielä vanhoilla päivillään isäksi Saksassa neljälle pennulle. Hukan isän ja edesmenneen papan omistajille menee pentueesta yksi pentu, varmasti mielenkiintoista seurata omien koirien jälkeläisiä. Joulun aikaan myös fra Gull Lyklinumin Anneke Hollannista kirjoitteli ja heidän Rakel ja Tinna porskuttavat kuulemma vielä hyvin 17 ikävuottaan käydessään. Niiden emä Trissa eli huimat 19 vuotta.

Anneke ja Anita ovat perustaneet Hollannissa toisen rotuyhdistyksen, yhdistyksen englanninkieliset sivut löytyy täältä.

Reilu kuukausi onkin taas vierähtänyt bloggailusta. Mitään ihmeempiä ei ole tapahtunut, Ristarilla ollaan käyty kerran pari viikossa melko hämärissä oloissa (kentillä ei valoja) treenailemassa tekniikoita ja pari kertaa ollaan taidettu käydä hallilla ryhmätreeneissä. Ristarilla on nyt ollut hyvä sää treenata, sopii meidän koirille, mutta tänään esteet taisi lähteä talvisäilöön.Topi ja Halti ovat taas viileiden säiden myötä nuortuneet ja hyvin nousee tassut aksassa.

Marraskuun kohokohta oli Janitan treenit 12.11. Hukka meni oikein hyvin ja sai kehuja ;), ohjaajalla oli taas motoriikkavamma valssin kanssa ja Janita joutui käytännössä pitämään ohjaajasta kiinni ja kääntämään oikeaan suuntaan ja silti onnistuin tekemään sokkaria ja vastakäännöstä *nolotus*. Mutta taisi se kuvio lopulta mennä jakeluun, ainakin nyt luulen niin :D

Tänään käytiin Purinalla vetäsemässä parit startit. Hukka liikkui mielestäni hyvin ja radat meni ihan ok, ekalta hyppikseltä 0 ja 8./30 ja tokalta agiradalta 0 ja 4./31. eli tuplanollat. Etenkin hyppiksellä Hukkis kulki hyvin ja harvinaisen vähän hävittiin kärkikoirakoille vaikka sijoitus ei mitenkään kummoselta näytä, on tuo taso vaan kovaa. Hukkis on kyllä tänä syksynyt ollut varma suorittaja, elokuusta tähän päivään 13 starttia joista nollia 9 eli 0% 69,23 ja jos lasketaan vain agikisat niin nollaprossa on peräti 75%. Lyhyen aikavälin tilastohärö? ;)

9.10. oli FC semifinaali ja hylly tuli heti neljännellä esteellä kun ohjaaja ei juossut, että ei tarvinnut finaalia jännittää ;). Mutta startti oli ilmainen, joten ihan hyvä treeni, Hukka pysähtyi oikein hienosti puomin kontaktille mutta A:n juoksi läpi, otin uudestaan, odotti lupaa ja juostiin maaliin.

Treenit ovat jääneet vähän vähiin, Ristarilla on tullut pari kertaa tekemässä jotain pientä.

22.10. oli Hukan kanssa kolme startti Kirkkiksellä, ekalla radalla, hyppiksellä, Hukka meni oikeasti lujaa, mutta ohjausvalintani (jota mietin että vaihtaako vai ei) oli väärä ja Hukka putkeen ja hyl. Hyllyn jälkeen oli hetki sekoamista, Hukka ravaa putkeen uudestaan ja uudestaan ja lopulta räkyttää että "minne minne", mutta loppurata oli oikein hyvä, Hukka irtosi tosi hyvin itsenäisesti suorittamaan esteitä, joten ei tullut edes kiire. Seuraavalla agiradalla tehtiin nolla, mutta meno ei ollut yhtä nopeaa kuin hyppiksellä. Arvokisanollat ensi vuodelle saatiin kuitenkin kasaan :) Kolmannella radalla Hukkis oli jo selvästi väsynyt mutta aika riitti nollaan. A:n kontakti oli hyvä, puomille pysähtyi mutta ei ihan alas asti,  hyvät kontaktit kuitenkin meiltä. Tupla-aginollat joten ei pöllömpi päivä ja kolmannen radan tulos riitti 5. sijaan niin sai Hukkis vielä kassillisen herkkuja mukaan ;)

23.10. Topi täytti 11 vuotta, mitä on vaikea uskoa. Kesällä jo luulin että alkaako ikä vähän painaa, mutta nyt kun helteet on ohi ja koirat ovat olleet päivät yksin, niin virtaa riittää. Aamulla Topi on ensimmäisenä hereillä ja touhotus jatkuu myöhään iltaan. Paljon onnea Topi Tollerolle!

Mitään ihmeempiä ei ole tainnut tapahtua. Sienestämässä ollaan käyty useamman  kerran. Pojat ovat tehokkaasti löytäneet suppiksia, mustia torvisieniä ja pari kanttista, mutta myös syövät ne jos ei ehdi väliin ;). Myös herkkutatteja löytyi ihan lähimetsästä harvinaisen paljon. Koirat eivät jostain syystä reagoi kuin noihin vahverosukuisiin sieniin, mutta ihan hyvä vaan, etteivät ala vetää mitään seitikkejä.

Ristarilla ollaan käyty useamman kerran viikossa treenaamassa kontakteja ja muuta pientä tekniikkatreeniä kun säät vielä sallii. 7.10. oli ekat talven JAU:n treeneistä hallissa. Edellisenän rata oli ihan hauska mutta ei suurempia haasteita tarjonnut, mikä olikin ihan hyvä kun pitkästä aikaa oltiin keinonurmella, niin ei tullut liikaa hinkattua.

Työelämä kutsui taas, joten treenaaminenkin tulee vähentymään. Onneksi talvikauden n. kerran kuussa treenit Turkuses varmistui ja niitä odotetaan nyt intopinkeenä :D

Randomina viime viikkojen kuulumisia siltä osin kuin muistan:

10. - 11 .9. oli JAU:n kouluttajien leiri. Sekä la että su aamu aloitettiin Jouni Oreniuksen treenillä ja iltapäivällä uudestaan Sari Vähäniityn oppiin. Molempien radat olivat kivoja ja sai juosta ;). Jouni ehdotti sylivekkiä Hukalle yhteen kohtaan ja se toimi mielettömän hyvin – sitä täytyy nyt enemmänkin kokeilla viljellä. Kokeiltiin myös pitkästä aikaa ihmisnuolta lähtötilanteessa ja vähän mietittiin, että mahtaako Hukka sitä lukea ilman että ensin palkkailaan, mutta näköjään Hukan mielestä ohjaus oli ihan selvä. Sarin treeneissä kokeiltiin vippausta mitä en ole käyttänyt lainkaan ja hyvin Hukkis luki senkin. Yllättäen saksalaiset tökkivät Jounin radalla ja palkkailtiin sitten Hukkista siivekkeen taakse, että kääntyisi tiukemmin. Timo tosin sanoi että eihän Hukka halua hypätä ”päin” mua että ehkä siksi pyöristää ennen ponnistusta, mutta ehkäpä tuossakin treenaamisen aihetta

14.9. oli meidän osalta vikat SM-ryhmän treenit ja Timo siis koutsina. Rata ei muuten tuottanut ongelmia kuin että alun pyörityksen muistaminen ja sitten A:n kontaktilta H tykkäsi taas lähteä ilman lupaa. Tosi nopeasti tuli maahan asti mutta luvan odottaminen jäi. Mielestäni alku sujui paremmin sylivekki-niistosokkari painotteisena kuin valsseilla, mutta tiedä sitten mitä kello olisi tykännyt.

17.9. oli Tampereella Jalosen agirata ja hyppis. Ekalla radalla tehtiin ihan hyvä nolla, sain joitakin käännöksiä tehtyä tosi tiukkaan (sylivekki ja ennakoiva valssi toimivat :)), puomin kontakti oli läpijuoksu ja A oli hieman parempi. Aika riitti 4. sijaan / 25. A-kisa oli samalla Islanninkoirat ry:n rotumestikset ja koska toinen islantilainen harmillisesti hyllytti, voitti Hukkis 3. luokan rotumestaruuden ;). Hyppiksellä jätin yhdessä niistosokkarissa ohjauksen vajaaksi ja Hukka pysähtyi mutta hyppäsi sitten vielä suorin kintuin yli ja ”loppusuoralla” pätki pahasti että mitkä hypyt tässä nyt oikein kuului mukaan ja leikkaus ei varmaan ollut maailman sujuvin. Mutta nolla kuitenkin ja taas aika riitti 4. sijaan. Hukkis liikkui nyt ihan hyvää vauhtia molemmilla radoilla. Ihan kiva, että tuli taas tuplat :) Aamu kymmeneltä lähdettiin ja himassa oltiin ilta kymmeneltä, mutta kyllähän tuo kannatti, nyt puuttuu enää yksi aginolla ensi vuoden arvokisanollista. Ja ihan kiva oli vaihteeksi ehtiä hieman katsoa muitakin luokkia.

Talven treenikuviot ovat nyt sitten vielä auki kun suunnittelemani Timon yksäreistä meni pieleen hallin aikataulujen takia ja avoimien työkuvioiden takia on muutenkin vaikea suunnitella mitään, mutta yksi tosi hyvä vaihtoehto ohjattuihin treeneihin ilmaantui ja toivottavasti se nyt onnistuisi.. Kontaktitreenejä varten kuulin kaimaani K:lta uuden idean ja sitä pitää päästä kokeilemaan heti ensi viikolla.

Treenirata sisälsi useampia layeröinti kohtia ja ajattelin etukäteen, että niinköhän saan Hukan niihin irtoamaan. Mutta niissä ei ollutkaan ongelmia eikä oikein muussakaan, paitsi kontakteissa! Keinuja mentiin lentokeinuna ja A:lta tultiin juoksuhypyillä ilman lupaa. Meidän kontakitreenit näyttää olleen oikein tehokkaita ;)

Kaimaani K:n kanssa pidettiin tänään kontakti- ja keppisulkeiset. Hukan ja Topin kanssa heitettiin ensin pikkurataa ja sitten Hukan ja 4 vesiäisen kanssa aina yksi koira kerrallaan tietty pätkä ja toinen apupalkkaamassa. Tällä ruletilla saikin koirat hyvin kierroksiin ja sain Hukan varastamaan A:lta kun ensin puomin kontaktille pysähtyi. Oli kyllä sairaan nätti ja nopea alastulo etujalat maahan, mutta luvan odottaminen jäi. Uusinnalla onnistui. Keppikuviot meni ihan jees. Kokeiltiin myös tiukkaa veto-lähetys kepeille, mitä itse yritän välttää jos vaan mahdollista, ekalla kerralla Hukka meni kakkosväliin kun pitelin hieman liian kauan, sen jälkeen onnistui. Apupalkkaajan kädessä haisunäätänsä nähdessään Hukka kyllä kiihdytti aivan sairaasti vs. jos ilman targettia pujottelee itsenäisesti. Eli teoriassa pujottelua voisi nopeuttaa reilustikin, käytäntö voi sitten olla eri koiralle, joka seuraa tarkaan ohjaajaa, mutta ainakin hyvä koiran motivaation ja itseluottamuksen kannalta treenata välillä noinkin. Kerrankin maltettiin lopettaa ajoissa että koirille jäi vielä pieni "nälkä".

Keskiviikkona Timon treeneissä palautus maan pinnalle.. Ensin Hukalla oli tosi hyvä vire päälle mutta en itse osannut ajoittaa ja ei päästy kolmea estettä pidemmälle (samainen kohta oli kyllä onnistunut Haltin ja jopa Topinkin kanssa, tosin hieman erilaisella ohjauskuviolla), sitten Hukka ei osaa hakea keppejä, en saa Hukkaa kirveelläkään putkeen vaan on aina A:lla, sitten koira alkaa hyytyä, ohjaaja turhautuu, koira menee epävarmaksi eikä liiku senkään vertaa.. Siinä vaiheessa kun kompuroin itse hypyn nurin, totesin että veeteetee tästä mitään tule ja me ei tehdä enää mitään, nih. Alkoi harmittamaan Hukan psta, että kylläpä agility on "hauskaa" ja kävin sitten viereisellä kentällä ottamassa muutaman simppelin jutun ja palkkaamassa kunnolla. Jatkossa voisin taas itsekin noudattaa sitä, että jos joku ei onnistu viimeistään kolmannella yrittämisellä, niin sitten hommaa pitää helpottaa niin, että koira varmasti onnistuu. Ja jos Hukka alkaa hyytyä, niin tauolle tai jos tauko ei ole mahdollista, niin sitten ei vaan treenata enempää.

Torstaina ei uhrattu agilitylle ajatustakaan vaan käytiin vaan "vaeltamassa" Vanhiksessa ja tulikin ihan hellesää. Valitettavasti järvi on nyt täynnä levää eikä koiria voinut päästää uimaan ja Halti oli ihan näreissään. Takaisin tullessa Hukka kävi pellolla kierimässä jossain schaissessa ja päätin sitten pestä koko porukan, siinä teille vettä ;)

Uudenmaan piirimestikset kisattiin KAT:n kisoissa Järvenpäässä lauantaina 20.8. Eka agirata oli Ritva Herralan rata, jossa eniten ongelmia taisi tuottaa alussa oleva kohta, jossa koira piti saada puomille sen ylömenon vieressä olevan putken suun sijasta ja kyllähän radalla sai muissakin kohdissa olla tarkkana. Rataantutustumisaika tuntui loppuvan kesken ja pähkäilin viime hetkeen asti, että miten ohjaan missäkin kohdin -en pidä yhtään siitä, jos radalle mentäessä ei ole selviä säveliä ohjausvalinnoista. Päädyin ihan vain pyörittämään Hukan kolmosesteellä, tiesin että vauhti hidastuu pyörittämällä, mutta ajattelin että saan ensinnäkin hyvän linjan puomille plus koiran pysymään paremmin lapasesa, en tiedä kuinka kököltä kohta näytti, mutta ainakin Hukka meni sinne puomille. Puomin kontakti oli hätänen, mutta tuomarin käsi ei noussut ja jätin renkaan jälkeisen suunnittelemani valssin tekemättä ja vetämällä sain Hukan oikeaan päähän mutkaputkea. Kepeille meno ja sen läheinen elämä onnistui mielestäni aika nappiin. Putkesta putkeen kohta olisi ollut nopeampi suorittaa radan sisäkautta, mutta otin varman päälle ulkokautta, missä Hukka tosin joutui hetken kysymään että tonne vain. Sen jälkeen unohdin vaihtaa puolta ennen A:ta, mutta loppu onnistui A:n jälkeen valssaamalla ja sitten leikkaamalla kolmanneksi vikalle hypylle, joku sokkari tms. olisi varmasti ollut nopeampi. Anyways Hukka teki nollan ja päästiin ihanneaikaankin -3,94 s, tosin häviten yli 6s voittajalle. Mutta tällä radalla kannatti tosiaankin tehdä nolla, sillä puhtaita nollia ei tullut 40 koirakosta kuin kolme ja me olimme 3. sijalla, mihin olin jo pirun tyytyväinen.

Hyppärille lähdettäessä meillä oli jo tosi jännät paikat, koska siinä vaiheessa oli tiedossa, että nollalla tulee vähintään hopeaa : o Hukka oli notkunut jo useamman tunnin kisapaikalla ja sää oli sille epäsuotuisa eli ajottain piisasi hellettä (ohjaajan naamakin ehti palaa päivän aikana, vaikka aika hyvät pohjat pitäisi olla alla..) ja tietty en ollut ottanut mukaan mitään viilennysjuttuja. Ekan startin jälkeen kotona käydessäni annoin Hukkikselle yhden kananmunan vedellä ja  E-vitamiinilla sekä vähän öljyä, kun edellisen kerran oli syönyt edellisiltana. Tämä oli ehkä ihan hyvä, koska ainakaan Hukkis ei totaalisesti hyytynyt kuten viimeksi JAU:n kisoissa ennen vikaa starttia. Tosin nyt suoritusten välissä oli aikaa palautua. No, ei vara venettä kaada ;) Päätin, että ei lähdetä yhtään riskillä vedättämään aikaa, vaan yritetään vain tehdä puhdas rata ja se riittää sitten mihin riittää. Radan alku takaahyppyineen tuotti monille ongelmia, itse olin aika luottavainen, koska Hukka osaa niin hyvin hakea takaakiertoihin eikä hevillä rimoja tiputtele. Mukana oli tuplarimoja ja ne kyllä saattoivat ehkä hämätä koiria luulemaan, että kyseessä on okseri. Itsekin olin Hukan kanssa hieman myöhässä kakkosen jälkeen enkä päässyt tarpeeksi edelle seuraavilla hypyille, jotta alku olisi ollut sujuva ja nopea, mutta onnistuin törkkimään Hukan takaakiertoihin. Kepeille meno vauhdista ja tiukasta avokulmasta onnistui hienosti ja sen jälkeen painettiin kädet täristen loppuun ja aikakin riitti just ja just nollaan, -0,17s ja sillä irtosi 6. sija kun puhtaita nollia tuli tälläkin radalla vian 6 kpl, mutta yhteistuloksissa oltiin toisia! Jee, hopeaa piirimestaruuksista!!

Enpä olisi aamulla uskonut, että näin kovassa sakissa pärjättäisiin, mutta näin nyt kuitenkin kävi ja olen aivan hemmetin tyytyväinen Hukkaan, kyllä noilla radoilla olisi voinut jotain kämmiä hitaammankin koiran kanssa. Välillä vaan tuntuu siltä, että toisten mielestä virheet ovat ainoastaan sikanopeiden koirien "oikeuksia" ja muuthan sitten tekevät ihan itsestään puhtaita ratoja, plääh.. Ja pikkasen taputan itseänikin, että pää pysyi kylmänä hyppiksellä, vaikka paineita riitti meillekin ;) Eihän nämä nyt mitkään sm-kisat olleet mutta kivalta tuntui silti onnistua, kun tätä yhteistä uraakin on jo jonkin verran takana :)

JAU:n joukkueilla meni hienosti, medien mestaruutta puolustava joukkue otti taas kultaa, toinen joukkue pronssia, minit kultaa ja maxit hopeaa. Onnittelut kaikille, jos eksytte tätä lukemaan! Erityisesti täytyy nostaa hattua kahdella koiralla per joukkue kisanneelle Sanna K:lle sekä Riitalle, jotka pystyivät molemmilla koirillaan tekemään nollat!

Saatiin Hukan kanssa rahanarvoisia palkintoja, kisalahjakortteja ja lahjakortti ravintolaan sekä tietty tämä mitali:

Hukka ei mitalista juuri perustanut, mutta onneksi pussista löytyi sopivasti kolme siankorvaa, että saatiin kristillinen jako suoritettua Topin ja Haltin kanssa:

© Timo Rannikko

Keskiviikon 17.8. Timon treeni näytti tältä ja kerrankin vedettiin Hukan kanssa koko rata putkeen nollana ja vielä kahteen otteeseen ;) Ekalla yrityksellä Hukalla oli parempi vauhti ja kaarrokset olivat sitten komeammat ja A:n kontakti oli aika hätänen. Tokalla yrityksellä sain käännökset otettua tiukemmin. Viilattiin sitten vielä erikseen kakkosen ja kolmosen välistä ja jälkeistä elämää, jotta saatiin valssini paremmiksi etten lähtisi itse valumaan. Seiska hyppyä kokeiltiin myös japanilaisella ja se kyllä toimi hyvin kunhan sai ajoituksen kohdilleen. Kohtaa 14-15-16 kokeiltiin enemmän ennakoivalla ja tiukemalla valssilla ja 15 sylkkärin sijaan vaan tiukkaa käännöstä kroppaa kääntämällä ja sehän toimi hyvin. Kesti vaan että kuvio meni mulla jakeluun. Hyvät treenit, aina kiva fiilis kun kokee oppineensa jotain uutta.

Perjantaina kävin koko lauman kanssa Ristarilla hinkkaamassa Hukan kanssa kanssa kontakteja ja Haltin ja Topin kanssa muuta pientä. Löydettiin alkuverkalla metsästä ehkä litra kanttarelleja, nam :). Viikolla metsässä pari tuntia tarvottuani löysin vain pari herkkutattia, että näköjään ei kannata liian kauaksi lähteä kalaan ;)

Päivityksen ovat taas vaan jääneet. Timon treeneissä ollaan käyty pari kertaa, Hukkis ok, mutta ohjaaja "hiihtää", ei osaa juosta. Mitenkään tietoisesti en ole hakenut passiivista otetta treeneihin, mikä laskee myös Hukan vireystasoa, mutta kun keskittyminen on vaan taas ollut kadoksissa.. Sanna K:n kanssa ollaan käyty pari kertaa hinkkaamassa kontakteja, palkkaamassa keppejä yms. Onneksi nyt on löytynyt aikaa, että pääsee hyödyntämään apupalkkaajaa, olisi paikallaan useammin ja hyödyllistä muuallakin kuin kontakteilla.

JAU:n kisoissa käytiin vetäsemässä kolme starttia 7.8. ja ekalla agiradalla Hukka teki ihan hyvän nollan ja sijoitus 4. ja palkinnoksi saatiin Hukalle mieluinen kanilelu :). Kaarroksia karsimalla olisi voinut kyllä aikaa kiristää, mutta ohjaajan ajoitus tökkii.. Tokalla agiradalla hyllytettiin, Hukka tuli yhden hypyn ohi mikä juonsi räiskysy-puomista. Itseasiassa luulin, että pysähtyi kontaktille enkä viitsinyt alkaa rokottomaan hypähtämisestä, mutta väärin arvioin. En viitsinyt alkaa hypyn ohituksesta koiralle kertomaan vaan päätin hyllyttää suosiolla. Hyppyradalla Hukkis teki taas puhtaan radan, mutta valitettavasti jalka painoi jo sen verran, että yliaikaa tuli 0,46 s... Ratojen välilä ei ollut juurikaan palautumisaikaa ja sää oli aika kuuma vielä aamupäivällä. Olisi ehkä pitänyt koittaa vähän buustata vikalle radalle ja käyttää edes jotain viilennysjuttua, Hukka oli selvästi väsynyt. Positiivista oli, että ekoilla radoilla koiraa piti pystyä lähdössä jättämään todella reippaasti ja Hukka nökötti lähdöissä tosi kiltisti.

Keväällä päätettiin ihmisten etelän loman jälkeen, että myöhemmin kesällä lähdetään vielä koirien ja vaunun kera jonnekin reissuun ja Norjan Tromssan neljän päivän aksaturnee kuulosti kivalta. Onneksi koirilla oli entuudestaan vasta-ainetestit yms. että ei tarvinnut alkaa Hukan mikrosirutusta enempää säätämään. Matkatavaroita pakkasin pari päivää, sillä Pohjois-Norjassa saattaisi tarvita kaikkea väliltä pipo ja shortsit. Edessä olisi noin 1 327 km:n matka kohti Tromssaa!! Paku olikin sitten kattoa myötä täynnä, kun lähdettiin la 16.7. kohti ensimmäistä välietappia eli Vaajakoskea ja operaatiota vaunun täyttö. Sunnuntai ap:stä oli tarkoitus ajaa Liminkaan, mutta vaunussapa ei palanut valot kun kytkettiin se meidän autoon.. Argghhh, tähänkö se reissu sitten tyssäsi, Norjassa pitäisi olla jo to ap ja mihin vaunun saisi huoltoon sunnuntaina.. Onneksi Aulis-eno-neuvokas oli maisemissa ja sai kaikki adapterit sun muut synkkaamaan ja sähköt pelittämään ja päästiin jatkamaan matkaa :). Liminkaan Annen ja co:n luokse saavuttiin vasta iltasella su 17.7., mutta onneksi ehdittiin hieman parantamaan maailmaa ja ihailemaan hevosten lisäksi ihanaista Emmaa (Surtsey's E-Emma):

Emmasta tuli kummasti Halti(kin) mieleen ja onhan Emman isä Haltin puoliveli. Annelle ja perheelle iso kiitos jälleen kerran kestityksistä ja hyvästä seurasta :) Odotamme vastavierailua viimeistään messariin!

Maanantaina 18.7. yövyimme Aavasaksan Lomakylässä, mikä oli tosi positiivinen kokemus. Koirat olivat tervetulleita terassille (!) ja vaunupaikoilla oli runsaasti tilaa, näin hienot maisemat oli suoraan vaunun takaa:

Ja heti alueelta lähti mahtavat lenkkimaastot Kruununpuistoon, jonka lenkki ehdittiin heittämään pariin kertaan:

Tiistaina 19.7. oikea erämaa ja todellinen Lappi alkaa, ABC:tä ei enää näy!! Muoniossa kotipizzat naamaan minihuoltsikalla ja sitten koirankopin kokoisetkin huoltsikat loppuvat kokonaan :o Pelkkää erämaata ja poroja pitkin tienvarsia tuntien ajon ajan ja pikkasen alkaa mietitityttämään, että mitäs jos auto hajoaa tänne tai polttoaine loppuu.. Vihdoin illalla perillä Kilpisjärvellä:

Tällainen vaunupaikka saatiin, aika rouheat näkymät tuntureille:

Koirillakin oli oma terassi:

Hyttysiä ei ollut nimeksikään, lämpötila oli kyllä laskenut etelän helteistä ja sää vaihteli nopeasti, välillä paistoi ja välillä satoi. Päätettiin kertakäyttögrillillä paistaa nopeasti makkarat, mutta siinä menikin sitten toista tuntia ;) Grilli ei vissiin ollut tykännyt hyvää kosteassa vaunussa parin vuoden säilytyksestä. Alueella liikkui poroja ja pojat törmäsivät elämänsä ensimmäistä kertaa moisiin otuksiin. Poro-tokka oli tulossa kohden meidän vaunua ja pojat jähmettyivät paikalleen Halti etunenässä keskelle tietä ja aloitti tahtojen taistelun johtaja-poron kanssa ;) ja siihen malliin tuijotti häntä pystyssä, että porot päättivät tehdä uukkarin. Sen jälkeen sitten alkoi jumalaton räkyttäminen kun porot vaihtoivat suuntaa..

Keskiviikko aamuna 20.7. päätettiin lähteä kapuamaan Saana-tunturin huipulle, eihän matka ollut opasteiden mukaan kuin 4 km suunta! Eihän sille matkalle edes vettä tarvitsisi mukaan, koirat voisivat juoda tarvittaessa tunturipuroista.. Jep.. Alkunousun portaat olivat koirille hieman pahat joten päätettiin kivuta ihan vaan rinnettä pitkin, joku luulee olevansa jo lähelläkin huippua:

Ja juuri kun kuvittelet pääseväsi huipulle, niin aina tulee eteen uusi "huippu". Hobitit vaeltaa:

Hukka bongasi matkalla monta kertaa tunturisopuleita, onneksi ei osannut / ehtinyt tappaa niitä, etenkin kun myöhemmin Sirpalta kuulin että ovat rauhoitettuja. Porokin nähtiin nousun aikana, onneksi koirat eivät huomanneet sitä. Koirat olivat ihan onnessaan Saanalla, ehkä niillä iski joku "Islannin maastot" vaisto päälle ;) Nyt ollaan jo tosi lähellä huippua, ehkäpä isoillekin pojille hieno kokemus päästä vielä yli 10v. kipuamaan Saanan huipulle:

Mummoja ja pikkulasta tuli reitillä suurinpiirtein juosten vastaan :o, itsellä teki kyllä tiukkaa etenkin kun ei ollut juotavaa ja jalassa kilon painoset oikeat vaelluskengät. Koirille onneksi riitti juotavaa niistä tunturipuroista, kaipa niistä olisi voinut itsekin juoda, mutta jäi nyt kokeilematta. Kylmä olut maistui taivaalliselta tuntien rämpisen jälkeen! Moinen lenkki ei ehkä ollut viisainta valmistumista seuraavan päivän kisoja ajatellen, mutta kerrankos sitä Lapissa ollaan..

Torstaina 21.7. matkalla Tromssaan. Saana alkoi tuntua pieneltä Norjan vuorien rinnalla:

Perillä. Kisapaikka oli melko lähellä keskustaa ja meren rannalla (!!), ihan heti ei tule mieleen että Suomessa annettaisiin tällaisia alueita koirakerhojen käyttöön:

Paikallisen koirakerhon klubirakennus, josta löytyi keittiön lisäksi useampi wc sekä suihku:

Meidän leiri:

Kisapaikalta näkymää puoli yksi yöllä eli oli tosiaankin yötön yö:

Sää Tromssassa oli huomattavasti viileämpi kuin Suomessa, sellaista reilua +10 ja parhaimmillaan ehkä +18 sunnuntaina. Koirat toki tykkäsivät kylmemmästä säästä. Neljän päivän happeningi oli nimeltään Midnattsolhoppet 2011. Joka päivä oli yksi agirata ja yksi hyppis. To ja pe kisasin molemmat radat sekä Hukan että Haltin kanssa ja la ja su molemmat radat Hukan kanssa + lauantaina myös agiradan Haltin kanssa. Jouduin joka radalla starttaamaan peräkanaa Hukan ja Haltin kanssa ja se(kin) ehkä vähän sotki pasmoja, kun ei ole moiseen tottunut. En jaksa tähän joko starttia eritellä, eihän niitä enää edes muista ;). Videoita tulee kun ehditään. Lyhykäisyydessään tuliaisena oli Hukalle yksi nollavoitto agiradalta ja yksi hyppikseltä, joka oli ns. stor cert -kisa. Norjassa ei ulkomaiselle avalle riitä tavallisen agiradan voitto, vaan pitää  kuulemma olla ns. stor cert -kisa. Valitettavasti lauantain sillä radalla hyllytettiin, mutta hyppikseltä tosiaan tuli nollavoitto eli JOS Hukasta joskus saisi Suomen hyppyvalion, tulisi siitä samalla Norjan hyppyvalio. Halti teki pari loistavaa rataa, mutta valitettavasti tuli kerran vikalta hypyltä ohi ja kerran lukitsi värän putken. Mutta hirmu tyytyväinen olen Haltin suorituksiin, eihän olla kisattu varmaan viiteen vuoteen ja norjalaisetkin ihmettelivät, että onko oikeasti 10 v... Medikolmosissa ei ollut kuin kolme osallistujaa ja pojat haalivat niin paljn palkintoja, että pahaa teki ;) Mutta ei niitä nollatuloksia Norjassakaan ilmaiseksi jaeta vaikka ei olisi kuin kolme osallistujaa, kuten todettua ;)

Voittajien on helppo hymyillä:

Se kyllä täytyy sanoa, että jos meinaa kisata ulkomailla, niin ei kannata treeneissä miettiä onko joku esteväli tai lähestyminen "laiton", kaikkea voi tulla vastaan ja kaikkea kannattaaa treenata, toki siten että huolehtii koiran turvallisesta lähestymisestä esteille. Tromssassa oli tosi rento meininki kisoissa, aikatauluja ei ollut aloitusajankohtaa lukuunottamatta ja kaikkia kannustettiin. Ei siellä jaksanut itsekään "hifistellä".

Perjantai-iltana oli kivat grillibileet ja näköjään norjalaiset ne vasta juhlia osaavatkin. Oslon kauheista tapahtumista alkoi vasta tihkua tietoa illan mittaan :( ja lauantain kisoissa sitten vietettiin hiljainen hetki. Aika pysäyttävää kun kaikkien koiratkin hiljenivät.

Seuraavat aksakuvat ovat Suski Kaukisen ottamia:

Tassut ristissä Hukka toivoo että hyvin menee:

Todistetusti todella pysähtynyt puomin alastulo:

Halti menee pujotteluun oikein vaikka naama väärällä:

Liinaharjakko:

Kiitos mukavasta seurasta kisapaikalla Kaukiset, Riitta & Ellu, ja onnittelut hyvistä radoista!

Norjaa emme hirveästi ehtineet näkemään, sunnuntaina 24.7. kisojen jälkeen tehtiin pieni sightseeing Tromssan keskustaan autolla. Sitten matka jatkuikin taas yhdeksi yöksi Kilpisjärvelle ja maanantaina 25.7. mentiin loisimaan Sirpan ja Karin luokse Rovaniemelle. Jälleen myöhässä... Tavattiin jälleen teräsmummo Tritla, Haltin "morsian" Mette sekä tyttärensä Vigdis sekä herra Vinur. Valitettavasti kuvausinto oli jo hyytynyt. Vinurilla ei ollut vielä yhtään harmaata, Hukka sen sijaan on alkanut näyttää jo ihan papalta viimeisen vuoden aikana :o Kiitokset Sirpa ja Kari, kiva oli nähdä pitkästä aikaa ja tervetuloa vaihteeksi meille!

Ti aamuna 26.7. jatkettiin matkaa kohti Ranuan eläinpuistoa ja jo matkalla nähtiin vaikka kuinka monta poroa. Auton tööteistä porot eivät välittäneet, mutta kun koirien haukku alkoi, niin alkoi tulla tietä ladulle ;) Ranuan retken ajaksi päätettiin jättää koirat vaunuun ja ihme ja kumma, koirat olivat täysin hiljaa vaunussa. Ilmeisesti Ranuan parkkipaikalla oli sen verran hiljaista, että ei tarvinnut kenenkään muun koiran haukkumiseen vastata tms. Mikä hienointa, koko reissun aikana pojat eivät rähisseet mistään a) keskenään b) saati muiden kanssa, eli vaikka välillä haukkua riitti kun karavaani kulki, niin ei mitään ikävää. Veikkkaisin, että leikkaukset ovat tähänkin vaikuttaneet suurelta osin, omistaja ei ole yhtäkkiä muuttunut koirakuiskaajaksi...  Eläinpuistossa törmättiin mm. vesileikeistä nauttivaan karhun pentuun:

Sekä Isoon Hukkaan:

Ranualta jatkettiin yhtä ruokataukoa/koirien ulkoilutusta lukuunottamatta putkeen Vaajakoskelle ja saavuttiin perille ti-ke välisenä yönä 27.7. Huh!! Böndellä sitten vaan chillailtiin ja käytiin soutelemassa ja uimassa:

Perjantaina 29.7. ajettiin takaisin kotiin. Kiva reissu, ensi vuonna uudestaan???

Pikku-Hukka täytti tänään jo 8 vuotta. Hukan lelulaatikko rönsyilee entuudestaan, joten lahjuksien sijaan mentiin Ristarille treenaamaan ja leikkimään sekä tapaamaan tyttökavereita. Treeneissä kävi silleen hassusti, että päätin tehdä kentällä valmiina olevan kenen lie radan, mutta en tajunnut, että hypyt olivat viidessäkympissä ja muuri ja pituus maximitoissa.. No kaikki koirat selvisivät hengissä treeneistä ja vasta treenikaverin ihmettely "kuka tätä rataa on mennyt" selvensi, että ohjaajalla oli rima ollut vähän korkealla ;). Helle vai mikä sumentanut pään :o. Menin sitten vielä Hukan ja Haltin kanssa rataa vähän uudestaan medimitoilla, ihan hyvin sujui vähän nopeutettuna versiona.

Aamupäivällä Ristarille teemana nopeampi pujottelu + Hukalle puomin/keinun suorittamista itsenäisesti ja Haltin kanssa treenattiin pysäytyskontakteja pöydän avulla. Kun kerran kisaamaan ollaan menossa, niin ei haittaisi jos kontaktit olisi vähän nopeammat ja varmemmat, aika vaan voi loppua kesken ;)

Topi rentoutuu treenien jälkeen piikkimatolla:

Ja sitten vielä etujalkojen huolto:

Huomaa Hukan kesämasu :) :

Viime viikolla riitti hellettä ja aksailut Ristarilla näytti välillä tältä:

Koirien kakkospesä on monikäyttöinen:

Keskiviikkona oli vikat Timon treenit ennen ohjattujen treenien taukoa ja ne meni oikein hyvin. Hukalla onnistui A:n jälkeinen muurin layerointi yms. mitä ensin vähän epäilin. Mitäs muuta.. Koirat ovat päässeet uimaan päivittäin Tuusiksessa, kun sinilevää ei vielä ole näkynyt. Viikonlopuksi mentiin böndelle ja koirat pääsivät uimaan oikein kunnolla hiekkarannalla. Sunnuntaina helteet oli ohi ja innostuttiin juoksulenkille, isot pojatkin jaksoivat vielä, mutta ihmispuolella teki vähän tiukkaa ja nyt on jalat soseena ;)

Topi teki katoamistempun, kun kyläiltiin tätini luona ja jätettiin koirat pihalle. Topia ei näkynyt missään, koko suvun voimin huudettiin Topia ja kirmattiin pitkin lähialueita ja Harri lähti autolla etsimään tieltä. Pelästyin, että on jo jotenkin dementoitunut ja lähtenyt johonkin hortoilemaan - Topi kun ei ikinä lähde omille teilleen ihmisten luota. Eikä ollut lähtenyt nytkään, Tollero oli vain löytänyt roskapussin navetan kulmilta ja oli sitten alkanut ahtamaan enon synttäreiltä jääneitä kertakäyttöastioita, servettejä yms. Eihän sitä hyvää ateriaa voi kesken jättää vaikka porukka kuinka kiljuisi :o Topilla on tapana syödä kaikenlaista luonnosta voikukista sieniin, mutta tällä reissulla löysi uuden ateriankorvikkeen: koivukannon mahlan..

^ Koirien sekaan ruusuja omalta pihalta, terkkuja vaan ruusufani lukijallemme ;)

SM-kisat Nastolassa takana, alkuun videot radoistamme:

Hukka karsintaradalla (hyppis)

Hukka finaaliradalla (valitse medi & 03 Hukka)

Karsintaradan kolmoshyppy olisi ehkä kannattanut tehdä vaikka saksalaisella ja kolmannen putken jälkeinen toka hyppy olisi pitänyt ottaa tiukemmin, kepeille olisi ehkä kannattanut mennä törkkäsemään, jotta sisäänmeno nopeampi ja loppusuoralla ehdottomasti tehdä sokkari tai valssi ennen muuria. Mutta "hikinen" 0-kuitenkin ja jatkopaikka finaaliin, mikä sekin oli jo enemmän kuin oletin. Finaaliradalla luulin, että tehtiin nolla, mutta keinulta tulikin vitonen ja loppusijoitus 39. eli vähän tuli kirittyä karsintaradan tilanteesta, jolloin sijoitusemme oli joku 70. Puhtaalla nollalla olisi loppusijoitus ollutkin jo siihen 20 tienoille, mikä olisi ollut meille huippuhienoa, mutta niin voisi moni muukin jossitella ;)

Kisapäivä venyi pitkäksi, ratojen välissä oli joku 5 tunnin tauko ja meidän vuoroilla oli aika kuuma sää, joten hienosti Hukka jaksoi, vaikka onkin yhä vähän pullukka. Pikkasen myös mietin, tuliko aamuruuan ja suorituksen välille tarpeeksi väliä, kun en vaan viitsinyt keskellä yötä herätä koiraa ruokkimaan, ettei sitten olisi oma nuppi ihan sekaisin. Kaikkiaan olen tyytyväinen, ei tullut kauheita ohjausmokia ja Hukkis meni ihan hyvin. SM-kisoissa kun ollaan, niin taso on tottakai kova ja 39. sija / 155 koirakosta on ihan kiva.

Hukka näyttää mallia miten kisoissa otetaan rennosti:

Aamupäivästä ajeteltiin Lemmenlaaksoon (paikallinen luonnonsuojelualue). Hukka opastaa (karvoja on ajeteltu pois, joten ei pidä ihmetellä katukoira-lookia):

Halti haistoi jo kaukaa kurajoen ja lopputulos on hemaiseva:

Talutusvyö ja joustoremmit ovat osoittautuneet ihan hyviksi leveämmillä lenkkipoluilla (jos kuitenkin pitää olla varuillaan vaikka ratsastajien ja motocrossareiden takia):

Hyvä treenipaikka, omistaja voi kontata ylös ja koirat juosta:

Valmiina, paikoillanne:

Halti löysi kuralammikon:

Kahden kerroksen väkeä? Viime kesän hankinta on kyllä osoittautunut hyväksi koirien kuskaamiseen:

Hukan suosikkilelukin pääsi kuvaan (yksi jo hukkui, onneksi oli saatu kaksi samanlaista Porvoon kisoista):

Sitten vikat aksat ennen SM:ä eli Timon treenit. Rata olisi vaatinut nopeita kinttuja ja ohjaajalta töitä. Kovasti yritin asennoitua, että nyt mennään tosissaan. No, karahti sitten heti ekalla suoralla, kun jäin varmistelemaan tokaa takaakiertoa, kuvittelin että Hukka tulee hitaammin kun mitä tuli enkä siis juossut tääääysiä. Polvikin naksahti, mutta siitäkään ei saanut mitään sympatioita. Kamalan traumattista että uusintayrityksellä koutsi juoksee meidän perässä "juokse s**tana" :P:D. Kaikki käännökset ohjasin myös ihan vajaasti niin, että Hukkis pääsi valumaan. Tästähän ei ole koskaan aikaisemmin ollut puhetta. Kyllähän ne sitten taas onnistui kun ohjasi eikä olettanut, mutta ei kovin hyvä tilanne, että itsekin tiedostaa asian, mutta sitten ei radalla "unohtuu". Juu, ei jäänyt mikään voittajaolo ;) treeneistä.Täytyy yrittää jotain kehitystä saada aikaiseksi jatkossa noihin omiin ohjausongelmiin, ehkä tässä on liikaa tullut keskityttyä Hukan taitojen parantamiseen. Hukalle plussat hyvistä kontakteista ja kepeistä.

SM:t lähestyy ja vaikka tavoitteeni Hukan kanssa ovat mallia yritetään tehdä mitä osataan, niin pitihän sitä vielä käydä kontaktit palkkaamassa ja joku muurilta käännös. Hukka kyllä otti kontaktit oikein hyvin, mutta nyt kun oli kylmempi sää ja koira kulki taas isommalla moottorilla, niin oma ohjaus oli ihan syvältä. Haltin ja Topin kanssa jotain pientä putkikuviota mielenvirkistykseksi. Tehtiin tavallista pidemmät alkuverkat, ettei vaaaaan kävisi mitään, mutta kävi tietenkin. Hukka tippui puomille mennessään, kulma oli huono ja vauhti liian kova, kiitos ym. "ohjauksen". Hukkaa ei tippuminen näyttänyt vaivaavan, joten otin parin hypyn kautta puomin uudestaan ja ei siitä Hukalle nyt ainakaan mitään henkistä traumaa jäänyt. Mutta ei meillä yleensä puomilla liukastella tai muutenkaan esteisiin telota, että näin.. Tehtiin sitten kunnon loppuverkka ja himassa bottia päälle ja venyttelyt ja myöhemmin palauttava lenkki, enkä nyt ainakaan itse mitään kummia Hukassa huomannut.

Yheksän jälkeen Ristarille, ensin oli pakko hinkata keskiviikon treenien kepit -sivuirtoaminen -suora rengas-pussi ja käännös u-putkeen puomin alle.. Nyt jätin Hukkaa kepeillä todella reippaasti niin että olin jo renkaalla ja sen jälkeen suoralla ei tietty niin hirveää kiirettä tullutkaan, mutta kokeilin pakkovalssin sijaan sokkaria putkelle ja mielestäni toimi paremmin kun uskaltaa itse juosta täysiä loppuun asti. Samaisesta treenikerrasta piti vielä testailla yhtä hyppykuviota missä puomin jälkeen kaksi rinnaikkaista hyppyä "takaa", samoin kulmahyppy, minkä unohdin viimeksi kirjailla muistiin. "Uusia" vaihtoehtoja oli kertynyt parit lisää ja kaikilla onnistui, mutta alunperin valitsemani päällejuoksu-pakkovalssi-pyöritys tuntui yhä parhaalta. Samat kuviot sitten Haltin ja Topin kanssa, Topin ohjaaminen vaati kyllä huomattavia tehosteita, ei ollutkaan enää yhtään niin helppoa ;)

Sitten rakensin illan treeniryhmää varten valmiiksi radanpätkän kopioituna joltain toiselta, johon löytyi aivoja käyttämättä heti valmiina neljä erilaista lyhyttä rataa :) Ja pitihän niitä testata sitten myös omilla koirilla. Sattui vaan kesän kuumin päivä ja puolilta päivin alkoi olla jo munkin mielestä oikeesti kuuma.. Topi irtisanoutui hommista aika nopeasti ja katosi pusikkoon. H-koirat jaksoivat yllättävän hyvin kun tehtiin lyhyttä treeniä ja kaikki onnistui ilman suurempia hinkkaamisia. Loppuverkalla roikkui kaikkien hännät, mikä Topin kohdalla on sangen harvinaista. Viilennyspannat taitavat kyllä vähän jeesiä helteillä ja ehkäpä noista palautusjuomistakin jotain hyötyä on. Melkein joka päivä olen käyttänyt koirat uimassa, mutta nyt olin "sopivasti" laittanut punkkiaineet.

Hirmuinen helle sen kun jatkuu, joten pitäisi treeneissä onnistua ekalla yrityksellä, ettei koirat ehdi hyytyä ;) Joopa-joo. Omat kintut eivät olleet tarpeeksi nopeat mihin sitten tökkäsi kun en saanut tehtyä pakkovalssia pussin jälkeen putken eteen. Sen jälkeen sitten Hukka alkoi ohittaa pussia, kun ensin en ohjannut ja kun yritin ohjata, niin ehkä luki sen kuitenkin sokkariksi tai sitten muuten vain jäi levy päälle. Muuten treenissä ei mitään ihmeempiä ollutkaan ja ihmeen hyvin Hukkis jaksoi että pallokin kelpasi vielä palkaksi lopun viilausten jälkeen.

Pitihän sitä taas raahata omat koirat mukaan, kun treenien vetovuoro jälleen Ristarilla. Hellettä vaan piisaa, ihan hirveitä ei koirien kanssa uskalla tehdä. Otettiin "kennotreeniä" + kontaktit, kaikki kolme meni hyvin. Topin kanssa kokeilin parit maxihypyt, kyllähän se vielä yli menee, mutta en tiedä uskaltaako silti enää rataa mennä.. Vähän on mietinnässä ollut, että pitäisikö Tollokin ilmoittaa johonkin starttiin Norjan reissuun. Tosin siellä on epiksiäkin, että ehkä sellainen voisi olla parempi.

Koska koulutusvuoro kutsui taas, päätin käydä ensin treenaamassa omilla koirilla. Ennakoivia valsseja, keppikulmia, "seinään" pujottelua, kontakteja.. Kaikki kolme menivät hyvin. Toisten treenien jälkeen mentiin vielä iltalenkille ja saatiin seuraksi Ella partis, jonka nähdessään Hukka meni ihan sekaisin. Sillä on muistoissa edelleen systerin partikset.

SM-ryhmän treeneihin pitkästä aikaa, hellettä sellaiset 30 astetta, mutta onneksi rata oli lyhyt parinkymmenen esteen rata. Päivällä oli käyttänyt koirat uimassa Vanhiksessa, joten Topi ja Halti saivat tyytyä lenkkeihin ja autossa rääkymiseen. Hukkis meni ekat yritykset ihan ok vauhdilla, sitten alkoi helle painaa. Japanilaiset (joita en ole edes muistanut käyttää pitkäään aikaan) toimi nyt hyvin, kontaktit oli hyvät, kepeille meno vähän tökki, putket olivat kutsuvampia, mutta puolivalssin avulla sain kahden putken välistä kuljetettua kepeille.

Koirat ovat saaneet pitää totaalista treenivapaata reilun viikon omistajien viettäessä lomaa Turkin Antalyan helteissä (ennakkoluuloistani huolimatta ei yhtään pöllömpi mesta). Aika monta vuotta olikin ehtinyt vierähtää koirattomasta lomasta. Halti oli lällytettävänä maalla ja olisi varmaan ihan mielellään jäänyt sinne.. Topi ja Hukka pistettiin Tuija N:n luokse Orimattilaan ja kovasti jännitti, että minkä shown koirat saavat aikaiseksi, mutta heti loman alkupäivinä Tuijalta tuli ihana kuva, jossa molemmat pojat istuvat Tuijan sylissä penkillä ja viestiä, että ihana touhuta näin tottelevaisten koirien kanssa :o Kaikki oli kuulemma mennyt ongelmitta, joten ehkäpä tässä uskaltaa vielä joskus toistekin matkaan ilman koiria ;) Koirat eivät aiemmin ole olleet lähikosketuksissa hevosiin, mutta näköjään hepat oli ihan ok - kun haettiin koiria pois niin Topi katosi ravinnonhankintamatkalle hevosten aitaukseen ja Hukkakin viipotti aidan ympärillä siihen malliin, että hepat kuuluu asiaan ;) Topin ja Hukan noudon jälkeen poimittiin Halti huoltsikalta matkaan ja tällä kertaa koirat olivat tavatessaan kuin eivät erossa olisikaan olleet, hyvä niin. Nyt suunnitellaan vaihteeksi koirallista lomaa Norjan puolelle.

Tänään menin ennen koulutusvuoroni alkua Ristarilla kyhäämään rataa valmiksii ja tarkoitus oli tehdä se kaikkien omien koirien kanssa, mutta rakennusprojekti yksinään vei niin paljon aikaa, että omat treenailut jäi aika lyhyeksi. Tosin ihan hyvä ottaa kevyt aloitus tauon jälkeen. Pojat joutuivat odottamaan kolme tuntia autossa ennen kuin päästiin iltalenkille, kerrankin oli meidänkin auto hiljennyt kentällä..

Treeniä pukkaa ;) Tänään oli vaihteeksi kylmä ja sateista, mutta ainakin Hukka tykkäsi, jaksoi paljon paremmin toistoja ja oikein hyvä draivi päällä. Sari oli suunnitellut 29 esteen radan jossa vaikutteita tulevien arvokisojen tuomareiden radoista, kiva, vauhdikas rata. Viimeaikaisten 40- ratojen jälkeen tuntui jopa helpolta muistaa ;) Ekalla yrityksellä tehtiin nollaa lopun siksakkiin asti, jossa sitten karahti, kun ohjaajalla pää sekaisin, että oliko vuorossa takaa vai välistäveto kun kiirettä piti :p Kyllähän sekin saatiin sitten lopulta onnistumaan molemmin puolin, tosin ei järin kauniisti, kun ohjaajan kädet eivät tottele ja mieli haparoi :D Useammassa kohdin tänään toimi sokkarit parhaiten, Hukalla pysyi vauhti ja itselle luontevaa. Hukan kepit avokulmaan olivat oikein hienot sekä lähettämällä että saattamalla. Valssin kautta ehkä kuitenkin nopeammat kun noissa veto-lähetys jutuissa oma liike hidastuu ja koirakin joutuu olemaan vähän kuulolla.

Lopuksi kävin ottamassa vielä Hukan kanssa viime päivät riivannutta keppikuviota ja nyt onnistui heti :) Ja sitten vielä vähän kontaktitreeniä ja palkkausta puomilla ja A:lla. Ohi-paluujuoksut kontakteilla näyttäisi kyllä pistäneen Hukan hoksottomet raksuttamaan. Isot pojat pääsivät vain vähän räiskimään kentälle.

Halti puki tänään henkselit (auton turvavaljaat) päälle ja lähti lomalle maalle. Tosi outoa kun yksi koira puuttuu.

Jatkettiin samalla porukalla Anjan perjantaisen treeniradan purkamista. Aamulla oli kylmä ja sitten yhtä-äkkiä treeneissä suorastaan helle, ohjaajille kiva, mutta ei koirille. Parit kohdat kokeilin Hukan kanssa eri ohjaustavoilla ja kaikki muuten ihan ok, mutta ne prkeleen kepit. Ennen rataa olin kokeillut toisella kentällä pelkkiä keppejä reilulla sivuetäisyydellä ja lopussa pysähtyen ja onnistui, mutta tolla radalla ei sitten millään, aina väh. vikaväli jäi pujottelematta. Alkoi oikein hatuttamaan. Jatkoin verkkokepeillä ja targettien kanssa toisella kentällä pelkkiä keppejä, sitten taas ilman verkkoja, ei onnistu ei. Savu nousee päästä ja veet lentää (ei saisi, ei..) ja sitten Hukka taas pujottelee loppuun asti. Hirveät kehut ja uudestaan, taas onnistui. Sen jälkeen ei sitten onnistunut enää kepeillä takaaleikkauskaan. Arghh. Topin ja Haltin kanssa treenattiin ennakoivia valsseja ja vähän keppejä, sainpa kerrankin videolle, ja kun vielä saisi ne nettiin asti ;) Käytiin lopuksi vähän jäähyllä hölkkäilemässä.

Illemmalla kotona paremmalla mielellä vähän itsenäistä pujottelua ja kulmia lyhyillä kepeillä ja paljon palkkaa. Ja vähän lisää ennakoivia valsseja. Topin ja Haltin oli kanssa ihan pakko päästä vielä tekemään ja illalla olikin aika hiljasta sakkia. Tänä iltana Hukkakaan ei esittänyt iltayhdeksän vaatimuksia lelulootallaan..

Jes, pitkästä aikaa Anjan treenit!

Anja oli suunnitellut meille 36 esteen kimurantin radan ja jouduin heti alkuun toteamaan etten pysty tekemään rataa kuin pätkissä, kun keskittymiskyky on missä on tällä hetkellä. Vähän ärsyttävää, mutta täytyy mennä paremmalla levolla ottamaan revanssia joku päivä.  Muistin kyllä radan kokonaisuudessaan, mutta sekoitin koko ajan missä kohdin mennään, kun samoja esteitä useampaan kertaan. Onneksi Anja on kärsivällinen koutsi :). Rata oli kiva, riitti monia eri ohjausvaihtoehtoja, joita sitten kokeiltiin erikseen. Kiva oli nähdä, että Hukalle löytyi paljon toimivia vaihtoehtoja, jos vaan ohjasi about oikein.

Hukan kanssa pitää treenata itsenäisiä keppejä. Jos saa mennä edellä, niin silloinhan suorittaa ihan jees tyhjään tai vaikka seinään päin, mutta jos lähetään liikenteeseen yhtämatkaa ja nyt oli radassa seuraava hyppy siten, että piti ottaa reilusti sivuetäisyyttä koiraan, mutta ei voinut mennä yhtään keppien ohi, vaan tavallaan jäädä paikalleen "sipsuttamaan", niin se ei ollut Hukalla täysin varmaa. Myös "huiskimisesta" tuli noottia, eli esim. päällejuoksussa ohjaava käsi pysyy päällä ja kädet alemmaksi. Ennakoivia valsseja tuli taas tehtyä pitkästi aikaa "ohjatusti" ja hyvinhän ne toimii, jos tekee oikein ;). Mun kädet tekee sellaista siksakkia välillä, että on siinä Hukalla seuraamista.. Sössin tänään jo alussa, mutta Anja totesi, että tykkää tyylistäni, että jyrään ohjaukseni loppuun vaikka tajuan olevani myöhässä ;)

Uusia ohjastuksia oli sokkari mallia joku ulkomaan elävä , missä ohjattiin tosi rohkeasti koiran edessä katsomatta yhtään koiraan, vaan toimihan tuo :). Oikein hyvät treenit ja aikaa riitti hienosäätöihin.

Hiki-agia ála Halti

Ohjatut treenit oli peruttu, joten kävin päivällä vähän räiskimässä koko lauman kanssa kontakteja, keppikulmia ja palkkaamassa käännöksistä, lähinnä pikavalsseja. Jokseenkin helteinen sää kuten Haltin olemus kuvasta paljastaa ;) Treenien jälkeen käytin pojat ensimmäistä kertaa tänä vuonna oikeasti uimassa, räpsyjä Vanhiksesta:

Topikin ui aikuisten oikeesti ;)

Hukka - historian toinen FI AVA islanninlammaskoira (vielä pitää treenien jälkeen yrittää poseerata ja aurinkokin paistaa simmuihin)

Lauantai-iltana aloitettiin neljän startin kisaviikonloppu JAU:n kotikisoissa. Tuloksena kahdelta agiradalta 2 yliaika nollaa. Selitykseksi täytyy sanoa, että ia:t olivat aika tiukat, kun vertasin nopeiden kilpakumppaneiden aikoihin. Molemmilla radoilla ohjaaja sössi hieman yhdessä/kahdessa kohtaa ja sehän riitti yliaikaan, vaikka Hukka hyvää omaa vauhtiaan eteni "helteisessä" säässä, miltä aina näin keväisin nuo parinkympin asteet tuntuvat. Positiivista, ekalla radalla Hukalta älyttömän hieno ysäri kiertokulmasta kepeille meno, pidätin hengitystä, että taipuuko enää kakkoseen, vaan taipui ;) ja puomin kontaktilla pysähtyi täydellisesti juostessani ohi. Aikaa olisi toki säästynyt ilman kunnon pysäytystä, mutta kontaktit nyt tärkeämmät. Kuitenkin kaksi ratavirheetöntä suoritusta sijoituksilla 5. ja 7., joten ihan jees. Himassa harmittelin, että on se prkl, kun ei ole yhtään mihinkään ylimääräiseen/virheeseen varaa tai ei pääse ia:kaan, vaikka koira menee omaa hyvää vauhtiaan. Tosin Hukallakin on yhä ylipainoa agikoiraksi (mikä ei tosiaan ole mikään ylpeyden aihe), että toki ilman sitä olisi voinut ehkä jonkun kymmenyksen kiriä. Hyppikselle en enää viitsinyt jäädä, kun ia:t kireällä ja seuraavana päivänä pitkä päivä edessä.

Tarkemmat tulokset lauantailta.

Hoh hoijaa, alkaa jo kyllästyttämään tää rusettitouhu..

Sunnuntaina otettiin aamukahdeksalta nokka kohden Ylöjärveä Kaima K:n kanssa. Oikea kohde olisi ollut Hämeenkyrö ja muka hyvissä ajoin ennen rataantutustumista saavuimme navin opastamana keskelle ei mitään navetan pihaan Ylöjärvelle :o Ei muuta kuin talla pohjaan ja naviin uusi kohde, tällä kertaa Hämeenkyröön, ja soitto kisapaikalle, että tulossa ollaan.. Ehdittiin juuri autosta ulos ilmoomaan ja siitä melkein suoraan rataantutustumiseen. Koirat lämpättiin omaa vuoroa odoteltaessa (onneksi ei startattu alussa). Eka agirata oli Anders Virtasen, lähdössä päästin Hukan valumaan tosi pahasti kolmoshypyllä, myös keppejä ennen oleva valssi haki vähän, kontaktit ok, loppusuora leikkaamalla koiran "päälle" onnistui tosi hyvin, ehkä meidän radan paras kohta. Talvella onnistuin sössimään pahasti kaarrokselle jonkun vastaavan kohdan. Nyt meni ia reilusti alle, nolla ja sijoitus 4./29, nice :). Hukkis taisi suivaantua lauantain läskihaukuista ;), ja päätti näyttää, että viis helteestä ja tapissa olevista rimoista, kyllä vielä pullukankin jalka nousee..  Verkatessa oli ihan löysä, mutta lähdössä tilanne oli ihan toinen ;). Toka agirata oli Luomalan Henkan ja nyt ehdittiin kunnolla tutustua. Alun muurilla tajusin ottaa koiran kunnolla kiinni (kiitos kaima) ja sain hyvän käännöksen kolmoselle ja siitä eteenpäin ja tällä radalla tehtiin molemmat töitä, ohjasin käännökset kunnolla ja niinpä Hukka myös kääntyi, se todellakin osaa kääntyä :). A:n jälkeinen täyskäännös hypyltä ei tosin mennyt ihan nappiin. Puomin kontakti oli nappi, Hukka pysähtyi ohijuostessa. Loppusuoran keinulle meno putken jälkeen otettiin tarkasti ja sitten alkoi tuntua siltä, että joko se serti nyt tulisi ja maalissa tuntui ihan sikahyvältä, nyt oli kunnon agia :D Ja tulihan se serti sieltä 2. sijalla / 30, voitto meni hienon radan tehneille maailmestareille Jarille ja Frodolle, että eipä tuntunut hopea yhtään häpeältä ;) Palkintojenjaossa tulokset eivät olleet ihan ajantasalla ja Hukan sertit ja avautumiset jäivät jakamatta ja kuuluttamatta, ihan joka päivä kun ei islantilaisia avaksi leivota, niin sinänsä harmi :(. Onneksi kaimaani huolehti, että saatiin jälkikäteen sertilöt sun muut.

Tarkemmat tulokset sunnuntailta.

Nyt riittää. Onks nää syötäviä??

Summasummarum. Aikasen kiva vloppu, että pystyttiin vääntämään putkeen 4 ratavirheetöntä rataa + "oikea" tuplanolla. Kivaa, että kaikki työ on tuottanut tulosta. Viime vuoden saitsujen yms. takia repaleisen kaudeen jälkeen tuntuu erityisen hienolta, että aksat on jatkunut, on vielä kehitytty lisää ja päästy onnistumaankin. AVA on ollut pitkänajan suuri tavoitteemme ja hyvältä tuntuu, että nyt tavoite on saavutettu. Hukka on suvussaan neljännen polven mva:n lisäksi neljännen polven "käyttövalio", emä Oska on Tanskan agi -ja hyppyvalio sekä tokovalio, emänisä ja emänisänisä tokovalioita - ei pöllömmin! Kaikkiaan on ollut ilo treenata ja kisata niin fiksun koiran kanssa kuin Hukkis :)

Hukkiksen kanssa halutaan jakaa kiitoksia kaikille meitä kouluttaneille, erityisesti pitkäaikaiselle koutsillemme Timolle sekä Anjalle tekniikkatreeneistä, Sanna K:lle iso kiitos kaikesta avusta agin parissa sekä Hukan hyvästä hoidosta, kiitokset myös treenikavereille ja muille kavereille hyvästä seurasta ja tuesta vuosien varrella!

Tack Nete! Danke schön Irene & Horst!

Pinkkien lasien läpi näköjään katsellaan, kun blogin ulkoasu on muuttunut vaaleanpunaiseksi :o.

Kesäkaudeksi haettiin JAU:n SM -ryhmään, jossa koutsina myös Timo, joten ei hirveää muutosta tottumaamme ;). Sää oli sopivan vilponen ja Hukkis jaksoi luukuttaa kiitettävästi vajaan 30 esteen rataa, ekalla yrityksellä tehtiin muuten puhdas rata, mutta kepeille meno putken jälkeen "jalkoja toisen eteen" sokkarilla rysähti kakkosväliin. Seuraavalla yrityksellä sitten onnistuikin kun sijoittui itse paremmin ja ko. kohta myös leikkaamalla ok, ehkä parempikin. Käännöksiä ryssin tuttuun tapaan niin, että Hukka pääsi valumaan, viilauksilla onnistuivat toki paljon paremmin. Kontaktit Hukalla nyt tosi hyvät, pysty jättämään ihan kunnolla.

Päästiin jo ulkokentille Ristarille, siistiä! Ensin treenasin Haltin ja Topin kanssa jotain pientä, eivät ihan hirveästi jaksaneet, koska oli helle . Talven jälkeen viime päivien lähemmäksi +20 on kyllä tuntunut suorastaan helteeltä. Kaiman ja junnujen kanssa pidettiin kontaktisulkeiset ja vaikka koirat kävivät tuhannen kierroksilla toistensa treenejä seurattuaan, niin eipä sitä nyt tietenkään roiskittu kontakteja. "Kisanomaisten" kontaktien lisäksi treenattiin itsenäisiä kontakteja useammalla versiolla ja tuli jotain hyviä ideoita "pihatreeneihinkin" (lumet on sulanut pois ja piha kuivanut sen verran, että nyt voi taas kotonakin treenailla). Useammin vaan pitäisi päästä treenaamaan apupalkkaajan kanssa. Parannettavaa löytyy, mutta jotain edistystä Hukallakin tapahtunut jo viime kesään verrattuna. Kaima näytti myös mulle uuden ohjaustekniikan, pikavalssin. Toimi hemmetin hyvin Hukan kanssa. Täytyy vaan itsekin kuivaharjoitella lisää.

.. eivät HAU:n kisoissa osoittautuneet niin pahoiksi, koska A+C kisojen (ratapiirrokset) yhteistuloksen sijoituksella 10. irtosi Hukkikselle näköjään Friskies Cupin finaalipaikka syksylle :o Ekalla radalla ei tullut yhtään puhdasta 0-tulosta ja koirakoita oli 38. Itse kuitenkin tykkäsin radasta ja pahimmat ansakohdat selvitettiin jotenkuten, mutta sitten piti jotenkin onnistua ohjastamaan Hukka ohi keinun.. Ensinnäkin dorkana huusin sille jotain "pituus", ei siis mitään tekemistä keinun kanssa ;) ja koska edellisille esteille suunnittelemani valssit jäi tekemättä, niin aloin varmaan ennakoida leikkausta keinulle ja Hukkis sitten ohitti keinun. A:n kontakti oli aika roiskasu, puomille pysähtyi (!), mutta ei etutassuja maahan, odotin ja ja käskytin uudestaan, jolloin Hukkis länttäsi etutassut maahan ja sitten päästiin jatkamaan matkaa. Kerrankin maltoin. Tokalla radalla hyppiksellä alku meni ihan ok, mutta putkelle mentäessä unohtui ohjaus ja käskytys eikä koiran linjakaan suoraan putkeen ollut, joten Hukkis ohi putken. Noista radoista vitosten lisäksi reippaasti yliaikaa. Vikalla radalla (B) Hukkis tiputti kakkosriman. Alkuun mietin kolmoselle ensin niistosokkaria, sitten puhdasta pyörittämistä jne. ja lopulta päädyin ottamaan Hukan vastaan kakkosen takaa ja siitä jollain pakkovalssin tapaisella kolmoselle, mikä ei ehkä ollut paras ajatus jatkoa ajatellen. Putken jälkeen en saanut Hukkista vitoselle vaan ajautui ohi kutoselle eli hyl siihen. A ja keinu olivat huonot mutta päädyin jatkamaan rataa jurputtaen, puomilla sitten pysähtyi taas, mutta pari senttiä liian ylös, odotin että etutassut maahan ja sitten hypyn kautta pois radalta ja kerrankin pääsi hyvin palkkaamaan kontaktilta.

Ihan jees kisat, vaikka vähän tökkikin ohjauksen osalta, jotenkin vetelä oloä ja kaimankin oli kuulemma tehnyt mieli huutaa "juokse prkl" ;) Hukkis on edelleen läski agikoiraksi ja sekin vähän vaivasi jo etukäteen. On tullut tungettua lisiä vähän turhan paljon mitä kulutus on leikkauksen ja varmaan iänkin myötä.

Tänään Hukkiksen kanssa hieman kontakeja (nyt ei yhtäkään fibaa vaikka kierrokset kaakossa), itsenäistä pujottelua + jyrkkiä leikkauksia kepeille (ei ongelmia) sekä yhdistetty jumppasarja + irtoamistreeni, tähän tarvi targetin. Ja vähän putkijarrutusta (ei kovin hyviä) ja käännöksiä, ei pitäs ottaa liikaa asioita kerralla, mutta kun nyt innostuttiin ;) Topi kävi tänään tosi villinä, törmäsi jopa cuzzinsa kanssa kintuille oikein kunnolla, mikä ei kuulu meidän koirien tapoihin. Verkoilla onnistui nyt putkeen päin pujottelu. Jumppasarjoilla Tollo ei tarvinnut mitään targetteja, hyvin irtosi ilmankin :o Haltilla nyt ei keppien kanssa mitään ongelmia eikä irtoamisissa ja A:n pysäytyskontaktit alkaa mennä jakeluun. Ohjaajalla ja koirilla hyvä mieli :)

Nyt ollaan ryhdistäydytty kunnonkohotuksessa ja käyty jopa juoksemassa. Hukkis tosin on edelleen vähän punkero kuten omistajansakin. Olen syöttänyt sille rasvatonta raejuustoa ja kanaa, että saisi tarpeeksi protskuja, mutta ei liikaa rasvaa. Ei auttane kuin vähentää rasvalisiä, vaikka turkki niillä kukoistaakin + näyttää entistä valaammalta. Vlopuksi lupaa sen verran lämmintä, että Hukalta lähtenee ainakin vatsakarvat kisoihin, suunnitelmissa on ajaa koko turkki kesäksi lyhyeksi koutsin ja treenikavereiden suosituksesta. Toiset tosin sanovat, että turkki toimii myös lämmöneristeenä, mutta jotenkin vaikea uskoa, että tollanen musta turkki paksulla pohjavillalla jotenkin helpottaisi koiran oloa kesähelteillä vs. ohuempi versio (plus viillennyspantojen ja loimien teho paksun turkin läpi). Nähtäväksi jää vaikutukset, mutta kokeillaan nyt kuitenkin.

Kerrankin ruhtinaalliset 2h treenaikaa käytettävissä ihan issekseen ;). Väkelsin yksinäni mukaelman Muotkan radasta vuodelta 2009, koska siinä oli kiva kepeille meno ja sen jälkeinen elämä putkeen. Eka ja vikat hypyt piti jättää pois ja joistakin estevälejä tiivistää, mutta ei se mitään. Kaikki koirat tekivät nollaradan paitsi turma Hukka hyppäsi ekalla yrityksellä A:lta eli oli ainakin kisafiilistä. Ärähdys ja rata alusta, sitten stoppasi oikein kunnolla. Hukalla ja Haltilla onnistui kepit sekä 13 kautta valssilla ja sen jälkeen ohjaajan puolen vaihto keppien päässä että ohjaajan jäädessä 13 taakse ja siitä hakivat kivasti kepeille, Topille oli vähän liian vaikeaa ohjaajan takana rynniminen kepeille.

Tehtiin vielä mukaelma pätkä Cruftsissa olleesta radasta puomi/putki hässäkkä eli sarjassamme klassikko putki puomin alta ja puomi jää ohjaajan ja koiran väliin. Jätin putken jälkeen vielä A:n tyrkylle, mutta kaikki koirat seurasivat kiltisti siihen suuntaan mihin menin ja suorittivat asiaan kuuluvan hypyn puomin toisella puolella. Hukan kanssa otettiin vielä erikseen puomin ja A:n kontakteja. Kameramies lähti mukaan hallille, mutta katosi räpläämään autoa, joten ei taaskaan videoita näytettäväksi.

Veivasin kaikkien koirien kanssa to treenien vaikeita kohtia. En saanut Hukalla putkesta putkeen hässäkkää edelleenkään toimimaan kuin siten, että näki, että vein lelun seuraavaan putkeen. Uskottava se kait vaan on, että on sille luonteen vastaista ;). Jostain syystä vastasella kädellä törkkäsemällä, mikä mielestäni on vähän epäloogista, sain sen helpotetuilla kulmilla irtoamaan toiseen putkeen. Ehkä siinä sitten kroppa kääntyi tarpeeksi oikeaan suuntaan. Haltille ko. kohta oli kaikista helpoin ja sen kanssa sain leieröinnin onnistumaan yhden palkkauksen jälkeen. Halti onkin aina ollut vähän camel boots mies. Tollerolle kohta oli ihan hepreaa. Mahdollisesti myös putken vieressä ollut ylimääräinen kama häiritsi koirien hahmottamista, että voiko rata jatkua tuonne. Nyt sain valssikiekurat onnistumaan kaikkien koirien kanssa hyvin ihan nuolemalla. Haltilla ennakoivan valssin tyylinen kääntäminen sujuu ihan sika hyvin, mikä Hukalla ja Topilla valutti.

Kokeilin myös viime treenien pujottelua kepit kohden putken sivua. Hukka pujotteli loppuun asti ilman mitään epäröintiä (!) sekä siten, että lähetin sen suorittamaan yksin kuin että lähdin mukaan ja aloin sitten vähän himmailla tai ottaa sivuetäisyyttä. Myöskään Haltille ei tuottanut ongelmia, Topi jätti aina viimeisen välin pujottelematta ja syöksyi putkeen. Kokeilin myös keppejä toisesta suunnasta lähettämällä umpikulmaan ja putken suu vieressä tyrkyllä ja tässäkään ei Hukalla ollut mitään ongelmia. Ja torstaina luulin, että olisi sille tosi vaikeaa. Hyvä, että tuli kokeiltua.

Sitten treenattiin erikseen vielä A:n ja puomin kontakteja ohijuoksu/takaisinpaluulla sekä pallo targettina koko puomi itsenäisesti, nyt Hukka teki aivan sairaan hyvät kontaktit ja alastulotkin olivat suht nopeat. Siistiä!

Kuntokuuri on edistynyt sinne päin ;), kalenteriin vähän suunnittelin, että mitä minäkin päivänä pitäisi tehdä, mutta yllättäen toteutus on vähän tökkinyt. En ymmärrä miten toisilla on jo nyt kesän ja syksinkin treenit, kisat jne. merkattu kalenteriin, kun itse pyörittelen ehkä jos kun kunnes mutta kaavaa ;) Suunnittelen huomenna. Ehkä.

Vuorossa "vain" 32 esteen rata, jossa kyllä riitti vääntämistä, mutta etukäteen ajattelin ettei Hukalle mitään ihmeempiä putkesta putkeen leieröimällä kohtaa lukuunottamatta. No, itsellä meni taas nuppi sekaisin kun mentiin samoja esteitä useampaan kertaan, minkä takia tuli sössittyä useammassa kohdassa. Ja valssit valui taas. Ja Hukkis hyppi kuulemma aina välillä kontakteilta, vaikka itse muka muka kuvittelin sen tulevan käskyllä. Pari kertaa otin tarkoituksella nopeasti, mutta luulin, että on jo alhaalla. Ja tottahan tuo oli, että tuli välillä ilman lupaa kun olin tarkkana, joten piti sitten niihinkin keskeytellä rataa. Putkesta putkeen oli siten, ettei koira nähnyt ekasta putkesta tullessaan seuraavaa putkea ja ohjaaja on jäänyt taakse ja välissä kepit, joten hankala paikka, mutta kuvittelin, että pitäisi onnistua. Ei onnistunut. Piste. Pidin Hukkaa jo jokseenkin typeränä, mutta eipä se näyttänyt muutenkin paremmin irtoaville koirille olevan helppoa. Mutta täytyy muistaa, että jos joskus kisoissa johonkin vastaavaan törmää, niin Hukalle loogisempaa alkaa hakea ohjaajaa, etenkin jos seuraava este ei ole linjalla. Molemmat kerrat kepeille otin varman päälle saattamalla ja törkkäsemällä. En sitten kokeillut ollenkaan, että Hukka pujottelisi itsenäisesti kepit, jotka kohden putkea enkä myöskään kepeille (tuotti ongelmia koirille järistään) lähettämistä kauempaa ja putken suu vieressä ansana. Sen ajatelin olevan Hukalle vaikeaa. Koska treenistä kuitenkin jäi juttuja kaihertamaan, niin päätin, että lauantaina kokeillaan issekseen uudestaan tiettyjä kohtia.

Isot pojat eivät päässeet aksaamaan, mutta otettiin vähän tokoa hallin pihalla. Hukan treenien jälkeen käytiin pitkästä aikaa juoksemassa ja ai että teki tiukkaa. Tollero kyllä ravaa näköjään edelleen kuin juna. Lekurissa käytiin keskiviikkona ja e-rauhanen oli rauhoittunut ja törkättiin suprelorin, joten ehkä se tuosta. Vaikka aiemmat tutkimukset olivatkin kivuliaita, niin innolla Tollero ryysäsi lekuriin ja lekurikin on edelleen kaveri ;). Topia ei kyllä voi herkkikseksi haukkua ;)

Kauheesti on viime ajat ollut kaikenlaista ylimääräistä ohjelmaa, mikä on haitannut harrastamista kuin treenien muistiin pistämistä, että yritetään tässä jotain taas randomina naputtaa.

Torstaina 18.3. käytiin yöllä vapaatreenaileen ja Timo antoi meille ystävällisesti SM-ryhmän treeniradan, joten sitä sitten veivaamaan. Muutama kohta vaati enemmän vähemmän miettimistä kun yksin olin, mutta jotenkin sain radan Hukan kanssa tehtyä lopulta nollana, kuin myös Haltin ja Topikin teki yllättävän eheää rataa, ihan vain muutama fiba sattui. Sunnuntaina 20.3. käytiin koko lauman kanssa ottamassa ihan pikku juttuja, keppejä ja Anjan "kennotreeniä", mikä on mielestäni perustreeni "aina paikallaan". Hukka liikkuu paljon nopeammin kun isot pojat ovat mukana hallissa eivätkä autossa, nostattaa niiden läsnäolosta paljon enemmän kierroksia.

Torstaina 25.3. käytiin Timon treeneissä. Hukalla ei ihmeempiä ongelmia radan kanssa ollut, kepeille leikaten onnistui ansaesteiden läpi, vaikka sitä itse epäilinkin. Sokkarillakin onnistuin ja sen vaihtoehdon olisin kisoissa valinnut. Timo auttoi sitten Hukan kontaktien kanssa. Hukka oli ihan pimee kun treenattiin alasmenoa siten, että ohjaaja toisella puolella ja apuohjaaja toisella ja se ketä koira ei katso, palkkaakin koiran. Noh, Hukka oli nähnyt että pallo on Timolla ja tuijotti Timoa maanisesti vähät välittämättä mun vapautuksista ja palkoista. Joutui kyllä miettimään alasmenoa kun ohjaajat eivät liikkuneet, että sietää sitä yhä vaan vahvistaa. Sitten kun Timo vihdoin palkkasi Hukan, niin ryntäsi pallon perään, mutta pysähtyi kesken matkan, että eipä kiinnosta enää :o. Hukalla taisi olla vain pakkomielle saada omaisuus pois Timolta. Hukkis oli vähän löysä treeneissä, mutta kun hain isot pojat halliin ja olin tehnyt niiden kanssa radan pari kertaa, niin jopas Hukka löysi taas uuden vaihteen ja saatiin rata muuten tehtyä nollana, mutta pituudella maitohapot painoi jo sen verran, että tuli osumaa.Timo antoi meille uuden treenivinkin liittyen ohjaajan liikkumiseen vaikutukseen kontakteilla ja sitähän sitten kokeiltiin heti su 27.3. vapaatreeneissä. Luulenpa, että tässä on meille oikein hyvä treeni, koska Hukalla liikkeeseen reagointi on niin voimakasta ja etujalat maahan ei ole enää uusi juttu. Hukalla teki tiukkaa pysyä paikallaan ohjaajan palattua takaisin tulosuuntaan ja juostessa taas koiran ohi, eli tätä nyt pitää treenata enemmänkin. Lisäksi treenattiin vähän irtoamisia. Myös isot pojat pääsivät puuhastelemaan kontakteja ja irtoamisia. Yllättävää, että koirista parhaiten ilman targettia irtosi Topi.

Kisoja ei ole tiedossa ihan lähiaikoina, koska olen sekä unohtanut hoitaa ilmoja, että yleinen väsymystila on ollut sitä luokkaa ettei ole energiaa riittänyt kuin ihmisten lomamatkan suunnitteluun. Tänään sitten kauhulla katselin kalenteria, että SM kisoihinkaan ei enää kauheasti ole aikaa. Hukka on teknisesti jo sen verran taitava, että sen kanssa ei mitään paniikkia ole (paitsi toki ikuisuusprojekti kontaktit) , mutta kuntoa pitäisi ehtiä kohottaa reilusti (mikä tietty vaikuttaa koiran vauhtiinkin ainakin noin vanhalla koiralla) että ohjaaja on se, joka enemmän treeniä tarvitsee plus kisarutiinia alle. Tänään hoidettiin kunnonkohotusta siihen maliin että koirat makaavat nyt tajuttomina sohvilla ;), mutta arkena se "ylimääräisen" tekeminen on viime ajat ollut tosi vaikeaa. Ei auttane kuin tehdä suunnitelma ja laittaa tänne blogiin, mitä mikäkin päivä on tehtävä ja sitten käydä kuittaamassa, että onko hoidettu ;)

Topi on näyttänyt voivan ihan hyvin, mutta pitänee yrittää ensi viikolla ehtiä lekuriin ottamaan suprelorin. 

Tänään koettiin maanjäristys. Siis eihän Suomessa ole maanjäristyksiä tai siis on, mutta niitähän ei huomaa. Tai siis onhan näitä vastaavia  koko ajan, mutta ne ovat kovin pieniä.. Jännä juttu, että itse en muista elämäni aikana moista huomanneeni, noh, ehkä olen sitten sopivasti nukkunut/ollut muuten vain sammuneena. Eittämättä oltiin kaukana jostain "maa halkeaa" järistyksistä, mutta ihmeen vähättelevä asenne tiedotusvälineissä, siis tää on on ihan tavallista, mutta kuitenkin niin harvinaista?? Meillä kuullosti siltä, että tulee ihan hemmetisti lunta katolta (ihmettelin mielessäni, että johon sieltä suurin osa on tipahtanut), sen jälkeen katto sortui tai jotain talon rakenteista pamahti.. Ulkona ei näkynyt mitään ihme lumikasoja ilmaantuneen ja sisälläkin oli katot paikallaan, mutta edelleenkään ei tullut mieleen, että kyseessä olisi voinut olla maanjäristys (=koska Suomessa, ainakaan eteläisessä sellaisessa, ei sellaisia tunnu, nih). Mitään katolle tippunutta lentokonettakaan ei näkynyt, joten lumet olivat kuitenkin tulleet jossain kohdin alas katolta tai sitten oikein kunnolla naapuritalon katolta ;). Myöhemmin radiota kuunnellessa selvisi oikea syy. Koirat olivat ihmeen coolisti järistyksen aikana katsellen, että aha, taivas tippui, mutta elämä jatkui ;)

Topin pissakontrollista selvisi, että struviittikivet ja bakteerit ovat kadonneet ja eläinlääkäri oikein ihmetteli, kuinka hyvin oli vastannut hoitoon. Turkkikin oli kuulemma jo kuin eri koiralla. Jatkettiin antibioottikuuria varm. vuoksi ja sitten pitäisi päättää, jos kaikki on ok, että onko nips naps vai törkätäänkö suprelorin eturauhasvaivojen estämiseksi.

Lauantaina käytiin Hukan kanssa Turussa. Ekan hyppiksen alkua jännitin kovasti ja pieleenhän se sitten meni, olisi ehkä pitänyt jarrata Hukkaa enemmän tai sitten sijoittua pikkasen enemmän sivuun, meni siis kolmoshypyn ohi ja siitä kielto. Muuten olikin sitten puhdas rata, vikaan putkeen meno vähän haki ja mielestäni Hukkis eteni ihan hyvin. Tuomari tuli jälkikäteen harmittelemaan vitosta ja sanoi Hukan menneen ihan "häntä suorana" että tosi hyvännäköistä menoa ;). Joo-o, yliaikaa tuli siitäkin huolimatta joitakin kymmenyksiä ;) Agiralla Hukka osui täpärästi puomin alastulolle ja A oli ihan ok ja nolla alla ja sitten piti mennä ennen loppusuoraa varmistelemaan takaahyppyä, rintamasuunta sivuun ja Hukka ansaesteellä. Vika rata menikin jo pieleen, ohajaajan pasmat meni sekaisin kun Hukkis tuli kontakteilta kintuille ja niistä sitten jotain kieltoja ja tulokseksi 15. Nyt lähdöt onnistui luvalla, mutta kontaktit oli kyllä surkeat. Video paljasti että taas aloin "nykimään" alastulolla vaikka muka ajattelen vaan juoksevani ja vikalla radalla puomilla Hukka taisi vaan vauhtikaarteen kiihdyttämänä loikata "kuka eka". Se niistä kisoista.

Kevät tulee ja kerstehanget, joista koirat ovat ihan innoissaan:

Islantilaisten jänislaukkaa..

Siistii ;)

Topi vanha kettu

Taukovenyttely?

Polku järvelle

Näkymää järveltä

Aika on taas kadonnut johonkin ja päivittelyt jääneet tekemättä, joten nakutellaan randomina kunnon romaani.. Pojat kävivät viime viikolla eläinlääkärissä, kenenkään pumpussa ei kuulunut ylimääräistä ja kaikkien kilpparitulokset osoittautuivat myöhemmin normaaleiksi, Haltilla toki lääkityksen ansiosta. Topilta tutkittiin maksa, munuais etc. arvot ja niissä ei ollut mitään vikaa, paitsi kolesteroli oli koholla. Pissanäytteestä sitten selvisi, että on täynnä bakteereja ja virtsakiteitä. Eturauhanen oli laajentunut ja kivulias, mutta pallit surkastuneet, mikä vaikuttaa oudolta. Ulrassa ei näkynyt mitään kamaluuksia. Topi sai c- ja antibioottikuurin ja hormonipiikin ja tänään illalla on kontrolli, jonka jälkeen toivottavasti selviää jotain. Haltin etujalasta, mitä aiemmin ontui, ei löytynyt mitään ja selässä oleva patti osoittautui rasvapatiksi. Halti sai lekurilta synninpäästön ettei ole läski, vaan lihaksikas ;) Topi painoi 18kg että eipä sekään kokoon nähden mikään läski ole, vaikka sitä yksi sun toinen on päivitellyt tuhdiksi (sillä huonokin talviturkki on pöyheä). Hukkis painoi 16kg eli saa jatkaa diettaamista. Pulskistumisen takia päätetiin ottaa varm. vuoksi siltäkin kilpparit, mutta taitaa vaan Hukkis olla syönyt liian hyvin liikunnan määrään nähden. Nyt ollaan vähän skarpattu. Topia tutkitiin sen takia enemmän, että mielestäni sen turkki on koko talven ollut vähän kämänen, on alkanut syömään toisten koirien jätöksiä (yöök), mitä ei ole ennen harrastanut ja myös pas** riittää, johtuuko sitten siitä ettei ravinto jostain syystä sula kunnolla vai siitä, että syö noita pieniä "kivoja" lisukkeita..

Viime sunnuntaina Hukkis pääsi hallille tekemään kontakteja ja muuta pientä. Toipilaat pääsivät vain mukaan ja lenkille sillä aikaa kun treenasin Hukkiksen kanssa ja etenkin Halti oli tosi loukkaantunut. Isoilla poijilla ainakin on niin korkea kipukynnys tai mahtava peittelykyky, että tarkkana saa itse olla.

Tänään käytiin Riitan kanssa treenaamassa, tehtiin 31 esteen hyppyrataa ja oli aivan sika hyvät treenit. Hukka liikkui nyt tosi hyvin ja jotkut kohdat onnistui perfecto, jotkut kohdat sitten vähemmän hyvin, kun ohjaajan kädet ei pysyneet kurissa ja Hukkis lähtee takaakiertoon pienemmästäkin merkistä. Mikä on toki hyvä juttu, jos olisi tarkoitus ;) Yhteen ahtaaseen kohtaan epäilin Riitan suosittelemaa pyöritystä ilman mitään niistosokkareita, mutta se toimi tosi hyvin, Hukka kääntyi nuolemalla hypyn päällä eikä tullut milliäkään kaarrosta. Lopuksi palkkailtiin vielä puomin kontakteja kun kerrankin oli apuohjaaja käytettävissä. Käytin Hukkiksen loppuverkalla Riitan ja Mellin kanssa ja parannettiin samalla ainakin agimaailmaa. Isot pojat pääsivät sitten erikseen lenkille Kirsin lauman kanssa ja Topi sekä Halti käyttäytyivät oikein hienosti pentuakin kohtaan. Onneksi Topi on yhä kiltti pennuille, vaikka sitä vieraat koirat etenkin hihnassa tuppaa ahdistamaan. Ja pentukin oli oikein asiallinen pystykorvaisten "susien" kanssa. Sain mennä rataa muutaman pätkän Joyn kanssa ja hyvin lähti ventovieraan matkaan. Oli ihan siistiä ohjata, kun koko ajan oli vähän kiire. Tiedä sitten kuinka kauhealta näytti, mutta itsellä ainakin oli hauskaa. Toppavetimet päällä ei ehkä ollut paras ratkaisu ;)

Aamulla ennen Hukan treenejä ehdin huiskasemaan Topin ja Haltin kanssa jotain simppeliä. Halti teki jo ihan hyviä pysätyskontakteja kun on treenannut kotona kynnyksellä. Hypytkin oli mineissä ja verkat hoidettiin pakkasesta huolimatta joten kuten, mutta lopputulos oli, että kotona Halti veti kolmella kintulla. Auton "häkkikerrostalon" ylin osasto sille ei ehkä ole ihanteellisin etenkään näillä pakkasilla, kun nostoyrityksistä huolimatta tuppaa itse hyppäämään. Seuraavana päivänä jo astui jalalle, mutta pitänee olla varovaisempi jatkossa. Ensi viikolle on varattu muutenkin koirille reilu lekuriaika, että otetaan verikokeet yms. tarvittavaa.

Hukan treenit eivät menneet kehuttavasti, Timokin sanoi ohjaajan normipuutosten lisäksi, ettei Hukkakaan ole ihan parhaimmillaan, ei uskaltanut edetä, tuijotti ja räkytti ohjaajaa. Tiedä sitten mistä taas roikkui, oliko viime kisojen keskeytykset jääneet kuitenkin takaraivoon jonkinlaisena epävarmuutena, voi toki olla kaukaa haettua. Pakkovalsseissa, valsseissa ja muissa merkkauksisa oli taas ohjaajan psta sama vanha ongelma, että alan peruuttamaan, myöhässä tms. mikä pilaa koiran linjat ja joutuu siksakkaamaan. Vekkauksia tms. koiran linjaamisia en osaa edelleenkään itse ajatella. Uusinnoilla Hukkis meni jo paremmin kun itse pinnistelin liikkumaan, mistä tosin tuli lievä ylivarmistelu olo. Vaikheaa ;) Vaihteeksi niitä treenikertoja, että alkaa mietityttämään, että ehkä meistä ei vaan ole tähän :(

Lauantaina olisi pitänyt olla Purinalla kolme agirataa, mutta kisat peruttiin. No, ehkä pieni kisatauko ei tee pahaa. Valtavirrasta poiketen olisin mielelläni mennyt kisaamaan kylmään halliin, mutta ehkä tässä vielä pakkasia riittää..

.. vlopun tarinoinnit jäivät vähän kesken, joten randomina mennään. Päivällä halli tunniksi ja esteet olivat suht kivasti valmiina tarkoitusperiäni varten eli kaikille "saa irrota vaikka ohjaaja rynnii mukana" -treeniä ja Hukkikselle lisäksi kontaktitreeniä. Lisäksi vähän sylkkäri tekniikkaa. Hypyt oli mineissä ja aina jäi ohjaaja toiseksi "kuka eka lelun luona". Kohottaa hyvin koirien itsetuntoa ;). Hukka teki hienoja puomin ja A:n alastuloja lähettämällä kun lelu odottamassa sekä lelua heittämällä ohjaajan stopatessa puoliväliin. Onhan näitä toki ennenkin nähty.. Kamerakin tuli mukaan, mutta joistain syystä vasta ladatut patterit hyytyi heti, että se niistä agikuvista jälleen.

Nyt ollaan vloppua lukuunottamatta treenattu joka ilta hieman "kontakteja" ja Hukkis hiffaa jo ihan hyvin kynnyksellä (siis eri tasolla olevien lattioiden askelmalla) etutassut "maahan" eli eteismatolle. Alkuun ei oikein hahmottanut moista puomin tms. korviketta. Kokeilin myös jotain kakkosnelosta, mutta meno oli sen verran railakasta, että näytti vähän vaaralliselta. Naapureilla riittää varmaan taas ihmeteltävää, että mitä se eukko nyt rääkkää koiriaan. Pojat pitävät aika kiitettävää mekkalaa, kun yhden kanssa tehdään jotain vähänkään aksaan liittyvää. Toko on vissiin sen verran hillitympää, että ei aiheuta niin suurta protestia. Ja sitten pitää tietty treenata erikseen myös Topin ja Haltin kanssa, että eipä täällä minitreeneistäkään selviä millään vartilla.

Vähän niin kuin Haltille synttärilahjaksi ostettiin pojille kunnon peti:

Koirat tuppaa kyllä yhä preferoimaan enemmän sohvia (Haltin olen bongannut yöllä pari kertaa uudelta pediltään) kuten Tollo kuvassa:

Kisavapaa -vloppu ja hyvä niin. Eilen käytiin "samoilemassa" lähimetsässä, missä vähemmän liikkuu koiranulkoiluttajia (eli ei valmiita polkuja) ja ajattelin, että kyllähän sitä eteenpäin pääsee, vaikka vähän hankea olisikin. Vähän syvemmälle kun päästiin skutsiin, niin hanki upotti vyötäröön asti, ihan . Parinkymmenen asteen pakkasesta huolimatta hiki lensi ja kunto loppui, joten ei auttanut kun alkaa konttaamaan (!!) ja syvästi toivoa, ettei ketään muuta eksy paikalle ;)). Onneksi jonkin ajan päästä löytyi krossipyörien (tai mitä lie) ajoura, jonka avulla lopulta päästiin takaisin ihmisten ilmoille. Hieno sää oli, aurinko paistoi aivan täydellä teholla. Kameraa ei tietty tullut mukaan. Kotona otin muutaman räpsyn koirista, jos vaikka ei enää tulekaan yhtä lumisia talvia.

Haltilla on Hurtan vanhaa mallistoa oleva loimi, mutta on poika vissiin kasvanut vuosien varrella, kun loimi on nykyään vähän kittana. Hukalla on Hurtan uusi fleecepusakka, alunperin sillä oli numeroa pienempi pusakka, mutta sain äsken vaihdettua kaverin kanssa kokoa isompaan, mikä on huom. parempi.

Viideltä herätys ja kuudelta ajamaan Hyvinkäälle kisoihin.. Halti pääsi piiiitkästä aikaa mukaan kisoihin ja aksaamaan vähän lämppäesteillä, taisi olla päivän tyytyväisin. Hukan kanssa kolme agirataa. Ekalta radalta vitonen ohjaajan vääräaikaisen käskytyksen takia koira hyppyjen välistä, kun olisi pitänyt kiertää. Tokalla radalla Hukka loikkasi puomin ja sen jälkeen enemmän vähemmän rata päin seiniä ja sitten vielä A:n roiskasu, jonka jälkeen päädyin kävelemään pois radalta. Ei tehnyt enää mieli mennä yhtään vikalle radalle, mutta päätin, että käyn ottamassa kontaktit kunnolla vaikka hyllyttämällä. Heti alussa Hukka meni kyljelteen, sen jälkeen väärään päähän putkea (eli hyl) ja katsoin, että hassusti ravistelee itseään, otettiin vielä puomi (nyt pysähtyi), mutta sitten katsoin, että Hukkis pitää päätään ihan vinossa, joten juostiin uudestaan puomin kautta maaliin. Maalissakin Hukalla oli pää ihan vinossa ja korva luimussa, siis ihan kuin sillä olisi mennyt korvaan jotain. Keinonurmelta ei tosin luulisi hirveästi mitään irtoavan. Kirosin siinä sitten, että olisi pitänyt jättää koko rata väliin eikä mennä koiraa rikkomaan. En tiedä menikö korva liukastumisen jälkeen, vai liukastuiko korvakivun (tai minkä lie) takia. Onneksi vähän ajan kuluttua piti korvaansa ja päätään ihan normaalisti.

Ehkä noin varhaiset aamuherätykset eivät sovi meille, mutta jotenkin ei ollut mitään fiilistä kisata ja päivän mittaan koko kisapaikka alkoi ahistamaan, koko ajan sai varoa päälle hyökkiviä koiria. Reilu -20 asteen pakkasessa koirien lämppääminen ei sekään ollut kivaa ;). Vali vali.

Kontaktien roiskiminen ottaa nuppiin pahasti. Ei jaksa alkaa tässä toistamaan samaa kisakontakteista, mikä on ennenkin todettu, vaan kun se ei ole niin helppoa toimia oikein.. Nyt alkaa taas jokapäiväinen kontaktitreeni sisällä. Kontaktihärpäke on hautautunut hankeen, mutta kynnys ja joku lankku saa ajaa saman asian.

Halti-Possukin täytti jo 10 v. helmikuun 5. päivä ja odottaa kuvassa synttäri-ateriaa:

Kiireisenä päivänä kakku jäi tekemättä, mutta hyvin maistui tämäkin "mini-tartarpihvi" -annos lisukkeiden kera ;) Sunnuntain aksailut taisi olla Haltille kuitenkin se mieluisin synttärilahja.

Uitetut rakit

Tänään käytiin hävettävän pitkästä aikaa kunnon lenkillä, kierrettiin Vanhiksen kautta järveä pitkin Rantapuistoon ja keskustan kautta takaisin. Lunta tulee koko ajan lisää ja maisemat olivat oikein jouluiset.. Kevättä odotellessa. Lenkiltä palattuamme päätin pestä koirat oikein kunnolla. Poikien kylpytakit on teetetty HelsiTarilla, alkujaan ostin ne märkäloimiksi, mutta toimivat oikein hyvin myös "kylpytakkeina" estäen pahimmat vesiroiskeet ja keräävät myös pesun jälkeen irtoavaa karvaa itseensä edes jonkin verran.

Hukka ja Halti kuivattelevat porrastasanteella

Mutta jospa sängyssä kuivaisikin paremmin, tuumivat Topi ja Hukka

Myllätään vielä sohvakin..

Halti tarkkailee

Vaihteeksi vuorossa 40 esteen pituiseksi "venähtänyt" rata, jossa mentiin monta kertaa samoja esteitä ristiin rastiin eli taattu muistikatkos ainakin tälle ohjaajalle. Hukalla toimi poispäinkäännökset aivan mahtavasti, minkä ansiosta jopa "melkein tuhoon tuomittu" ohjausvalinta toimi, kun koiran pystyi jättämään yksin suorittamaan hyppyä ja kirmata itse toiseen suuntaan parin esteen taakse. Ekalla yrityksellä se ei toki onnistunut, kun en uskaltanut jättää koiraa niin reippaasti, mutta kun vaan jätin, niin toimi. Myös leikkaus pituudella onnistui tosi hyvin, Hukan kanssa on se kiva, että harvemmin tarvii edes miettiä että kestääkö sitä tai tätä pituudella, okserilla jne. Tänään Hukka poikkeuksellisesti valitsi putken puomin sijaan, mikä hämmästytti koutsiakin. Ilmeisesti se, että putken suu oli reilusti ennen puomin ylösmenoa, pisti sen valitsemaan sen. Tokalla yrityksellä yhä katsoi putkea, mutta Timo epäili, että ihan käskysanaan perustuen valitsi lopulta puomin. Ohjaajan valssit olivat ihan syvältä, Hukkis pääsi valumaan ja sen jälkeen seuraavan esteen suorittaminen tosi hankalaa. Miten noiden valssien ajoituksen hahmottaminen onkaan nykyään niin vaikeaa, blääh. Takaakierrot, kepeillä layeröinnit yms. olivat Hukkikselle ihan selvää kauraa, nyt jää vain peiliin katsominen *kamalaa* :D

Halli oli niin täyteen buukattu, että isot pojat eivät päässeet lainkaan treenaamaan ja Halti oli aivan maansa myynyt pettymyksestä :( Toivottavasti vloppuna päästään issekseen hallille.

Porvoossa kaksi agirataa Hukan kanssa, hyppis jätettiin väliin, kun ohjaajalla oli jo vähän vammoja ed. illan sählystä ja radalla kompuroinnissta + ehditttäisiin tekemään muutakin päivän aikana. En tiedä oliko tuomarin radat tavallista helpompia vai onko sitä itse kehittynyt jotain mennä vuosista, mutta tällä kertaa ei jäänyt mietityttämään viikoksi eteenpäin "miten sekin kohta olisi pitänyt ohjata". Radat tuntuivat suorastaan kivoilta, oli haastetta, mutta myös vauhdikkaita osuuksia. Ekalta radalta tuli vitonen puomin kontaktilta, kun alikuntoinen ohjaaja jäi jälkeen ja Hukka pysähtyi ja pomppasi sitten, kun saa saavutin sen. Sijoitus vitosellakin kuitenkin 3. Kepeille meno onnistui mielestäni aivan nappiin hypyn jälkeen vasemmalta puolelta vetäen ja leikaten. Tokalla radalla tehtiin nolla, nyt pääsin puomin kontaktilla ohi ja Hukka teki alastulon huom. paremmin kuin ekalla radalla. Itse melkein kaaduin, kun jalka takertui johonkin kiinni esteen 9 jälkeen, mutta onneksi Hukka suoritti esteen 10 ja ehkä kompuroinnistani johtuen ei edes kaarrottanut ;) Vauhti ei riittänyt kärkikoirien aikaan, mutta sijoitus taas 3. Tasaisen varmaa suoritusta Hukkikselta ;). Palkinnoiksi saadut pesukarhulelut olivat Hukasta aivan ihania :) Ratapiirrokset löytyy Mian sivuilta ja sieltä Porvoo ja medium.

Kotiin päästyäni kävin vielä tunnin lenkillä koko lauman kanssa ja silti kello oli vasta kaksi kun jo kotiuduttiin. Aikasissa herätyksissä on puolensa ;)

Randomina mennään, kun ei muka ehdi heti kirjaamaan treenejään sun muita ylös. Aamulla en meinnannut saada auton takaovea enkä sivuovea millään auki, meni varmaan puoli tuntia autoa hakatessa ja sitten tuli kauhea kiire treeneihin, mutta onneksi treenikavereilta löytyi joustoa. Timo oli onnistunut suunnittelemaan 36 esteen radan, joka ei ollut varsinaisesti juokse tai kuole mallia, mutta radan jarraa ja taas täysiä kohdat taisi vetää koivet maitohapoille ja "nollakierroksella" ainoa virhe tuli ennen keppejä Hukan pyörähdyksestä, kun kartturi ei pystynyt enää juoksemaan ja maalissa lyyhistyi maahan.. Huolimatonta ohjausta kontaktien sijaan putkiin kohdissa, pitäs jo oppia että Hukka hakee ennemmin kontaktille kuin putkeen. Poispäinkäännökset onnistui paikoittain tosi hyvin. Puomi seinään päin sivuetäisyydellä ohjaten aiheutti ensin himmausta, palkattiin kerran pallolla ja sitten meni paremmin, ei nyt mitenkään täysiä alas asti, mutta ihan ok. Hukan treenit vähän venyi ja sitten tulikin kauhea hoppu treenata Topin ja Haltin kanssa ennen seuraavaa tulijaa ja tein niiden kanssa sitten samaa rataa. Yllättävän hyvin sujui, itsenäiset kontaktit kun niiltä puuttuu, niin meni vähän soveltamiseksi, mutta saatiin kontaktien jälkeiset elämätkin jotenkin onnistumaan vaihtelemalla ohjauspuolta ristiin rastiin. Kello olikin sitten taas jo puoli neljä kun päästiin lumitöistä sisälle asti ja kyllä oli koiratkin selvästi väsyneitä loppupäivän.

Tänään vuorossa kontaktisulkeiset. Hukalla prässistä huolimatta onnistumisprossa 100, hyvä hyvä. Topin "juoksukontakteilla" treenit olivat jokseenkin haasteelliset, mutta saipahan tehdä jotain. Haltilla alastulot pysäyttämällä vähän arvontaa, mutta ei mikään ihme, kun ei ole kunnolla opetettu.

Vasta reissusta palanneena ja niskat ihan jumissa lumimyräkässä ajon jäljiltä, mutta pakko heti leuhottaa: Hukka sai tänään (tai siis eilen) Lempäälässä toisen agisertinsä. Sijoitus oli 3./34, mutta voittaja ja kakkonen olivat jo agivalioita, joten serti siirtyi Hukkikselle. Jee, kerrankin!! Voitto meni Sannalle ja Delille supermiinuksella, joten ihan hyvä "saalis" meidän retkikunnalla :). Rata oli jälleen Huittisen Harrin, eikä ihan simppeli. Puomin kontakti oli juoksukontakti ja yksi törkeä kaarros tuli, mutta radn vaikeimmat kohdat taisi onnistua ihan hyvin. Ekalla radalla Hukkis kävi kauheilla kierroksilla, varasti lähdöstä ja roiskasi puomin kontaktin, kun jäin hieman jälkeen eli siitä femma. Kaikkiaan Hukkis oli tänään(kin) oikein taitava :)

Tänään vappis ja pitkästä aikaa Timon treenit, joka oli vaatimaton 40 esteen rata. Kyllä sai joululäskit kyytiä, rata oli profiililtaan "juokse juokse" ja viimeiset 10 estetttä meni kyllä aina niin maitohapoilla. Rata sinällään ei ollut vaikea, vaikeus itselleni ainakin tuli siitä, että muistaisin radan kun mennään samoja esteitä monta kertaa eri järjestyksessä ja ohjaisi loppuun asti vaikka kiire onkin. Poispäinkäännös vauhtisuoralta poikittaishypylle ei meinannut millään onnistua, sössin sen aina jotekin, milloin oli kroppa väärään suuntaan, milloin liian lähellä, kaukana tms. Hinkattiin sitä sitten Hukan kanssa erikseen, Timokin joutui itse näyttämään mallia, kun ohjaaja kerta toisensa jälkeen sössi jotain. Ei sen nyt niiiiin vaikeaa olisi pitänyt olla, mutta ihan nappiin en saanut sitä kertaakaan ohjattua. Jäi vähän kaihertamaan, täytyy kaivaa hypyt pihalta lumen alta joku ilta ja kokeilla uudestaan. Myös Hukan saaminen puomin ohi sen alla olevan u-putken kauimpaan päähän tuotti ongelmia, kun stoppasin oman liikkeen. Hukalle radassa ei ollut mitään vaikeaa, mutta ohjaaja vaihteeksi vähän löysäili, joten vaati toistoa, että saatiin rata lopulta nollana tehtyä. Tosin siinäkin poispäinkäännös meni pieleen, mutta ratavirheettä.

Topin kanssa tein saman radan ja sille alkoi tulla suorastaan vauhtisokeutta radalla ja ohitteli välillä hyppyjä miltä puolelta sattuu, kun ei lue niin hienovaraista ohjausta kuin pikkukoirat ja hypyt ovat "pidempiä". Ja muutaman kerran meni ohi putkien, kun kuvitteli että pallo lentää. Mutta hienosti meni ihan rataa ja pöytäkin onnistui toisella yrittämällä. Putkeen meno puomin ohi onnistui ihan nappiin. Haltin kanssa yritin nollarataa, mutta pieleen meni heti alussa kun luki ohjaukseni välistävedoksi, tokalla yrityksellä jäi loppupäästä yksi hyppy suorittamatta, kun en enää jaksanut juosta/ohjata ja kolmannella yrityksellä oli muuten puhdas rata, mutta yksi rima tippui. Sai toki melkein 10 v koirallakin jo maitohapot painaa. Treeni oli oikeastaan tosi hauska, kun koirat pääsi myös luukuttamaan. Sen verran rankat treenit oli, että pitää poikia kääriä botteihin ja hieroja ja venytellä, että pääsevät aamulla vielä liikkeelle.

Kuusi ja joulukoristeet saivat jatkoaikaa. Hallille sentäs könyttiin ja koska sinne oli tulossa porukkaa heti meidän jälkeen, kyhäsin sitten vain lyhyen kuvion, jossa tarkoitus oli treenata tiukkoja käännöksiä. En saanut treeniä kunnolla rakennettua, kun ei mahtunutkaan kohtaan johon olin ajatellut (ehkä parempi vaan etten ikinä toimi ratametsurina). Kello tikitti kovasti, joten poikien treenit meni enemmän viihdeosastolle. Otettiin videokamera mukaan, että saisin poikien pujottelut kuvattua, mutta "joku" ei ollut ladannut akkuja ja niinpä saatiin vain Halti taltioitua. Täytyy yrittää joskus ehtiä laittaa videot youtubeen (linkki oikeassa framessa, viimeaikaisia kisavideoitakin vielä odotellaan). Kauheella kiireellä hallista pihalle ja sitten selvisikin, että seuraavat varaukset oli peruttu aamulla. Nooh, eipä tullut koiria rääkättyä liikaa.

Vuoden vaihde meni samaan malliin kuin ennenkin eli koirien kantilta ongelmitta. Tuttujen tarinoita kuunnellessa kiitin kovasti, että onneksi olemme säästyneet ääniherkkyydeltä kaikkien kolmen kanssa, jos ne muuten osaavatkin järjestää vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Viime ajat ovat kuluneet yllättävän sopuisasti, poikien välillä ei ole ollut mitään jännitteitä (koputtaa puuta), että kummasti ne hormonit vaikuttaa koirien keskinäiseenkin käyttäytymiseen. Halti on ollut oikea mussukka ja Hukka edelleen välillä vähän kiukuttelee Topille, mutta näköjään Topi ei jaksa leikattua urosta ottaaa mitenkään tosissaan. Pari kaveria kävi brunssilla uuden vuoden päivänä ja hekin huomasivat eron, että koirat ovat nyt paljon rennompia keskenään.

Pojat eivät näytä kovin iloisilta, kun pitää paukkupakkasessa poseerata hangessa..

Hukan varpeja palelee, ota nyt äkkiä ne kuvat..

Topi näyttää mallia kuinka otetaan rennosti. Musta möykky on Hukka.

Maanantaina ja torstaina käytiin hallilla "ulkoilemassa", lähinnä irtoamisia ja kepukoita. Loppu joulu pidetään treenitaukoa ja käydään vain metsälenkeillä, jos taretaan. Todennäköisesti enimmäkseen syödään ja nukutaan.

Mukavaa Joulunaikaa!

Vihdoinkin päästiin hallille käyttämään OT -ryhmämme aikaa, mikä ei sekään ihan ilmaista ole. Treenasin koko lauman kanssa; irtoamisia, vähän kontakteja ja hyppytekniikkaa -kaikki meni hyvin. Lisäksi piti kokeilla hyppyjen ohitusta mallia Riksun kisat, kyllä se oli nytkin pienestä kiinni erityisesti Haltin kanssa, Hukka oli helpoin "ohivietävä". Pojista oli selvästi kivaa päästä pitkästä aikaa "kunnon" treeneihin.

Aikasen pitkä tauko tullut päivityksiin.. Treenattu ollaan taidettu vain kotipihalla lumihankien keskellä jotain tekniikoita.. Kisapuolella onkin tapahtunut enemmän sitten viime päivityksen, katsotaan mitä randomina enää muistaa..

Lieto 3 starttia 21.11., hyppikseltä yliaika nolla (pari kaarrosta riitti), sij. 6/37, agiradalta 0 ja -5,22 s ja 4./41 (oikeammin 3.) ja toiselta agiradalta hyl. Nyt en kyllä edes muista mistä tuli :o

Kouvola 2 starttia 27.11., agiradalta 0 ja sij. 8/21, Hukka ei liikkunut yhtä lujaa kuin ed. kerroilla, siksakit taisi tappaa vauhtia, hyppikseltä 5 kun ohitti poikittain olevan U-putken ekan suun (ohjauskin oli olematon) ja sij. 15/21.

Riihimäki 3 starttia 4.12., ekalla agiradalla olimme Hukan kanssa ainoa koirakko, joka suoritti radan ratavirheittä 32 koirakosta (!!) ja meidän lisäksi tuli vain yksi tulos (!), mutta valitettavasti 3,6 m/etenemä oli ko. radalla meille liian kova, kun lopun takaapyörityksissä ohjaaja ennakoi turhan paljon ja Hukka kuuliaisena stoppasi ja siinä varmaan meni se vaadittavat 1,16 s... En osannut oikein voitosta iloita, vaikka palkinnot olivat mitä parhaimmat, kun jotenkin hävetti se yliaika. Näin jälkeenpäin ajateltuna olisi vaan pitänyt olla pirun tyytyväinen ;) Enpä ole ennen moiseen törmännyt, että 30 koirakkoa hyllyttää :o. Hyppyradalta tuli vitonen ja yliaikaa, Hukka pääsi varastamaan lähdöstä ja sitten oli jotenkin kiertää kaartaa meininkiä, sij. 15/38. Vikalta agiradalta tuli sitten 0 -6,28 s ajalla ja sij. 7./29. Radalla oli mukana pöytä ja ia löysempi, vaikka ainakin omasta mielestäni rata oli paljon sujuvampi koiralle kuin eka rata. Pöytä osui meille muistaakseni ekaa kertaa kisoihin, mutta ei tuottanut Hukalle mitään ongelmia, hyvin pysähtyi ja meni maahan, itse kutsuin ehkä vähän jäljessä pois. Ja mikä parasta - SM nollat 2011 Hukalle kasassa!

Porvoo 3 starttia 5.12., ekalta hyppikseltä vitonen, kun ennakoin valssia liiankin kanssa että Hukka otti kiellon, tokalta agiradalta 0 ajalla -2,64 s, Hukka pääsi varastamaan lähdössä ja pysähtyi EI -kieltooni ekan hypyn jälkeen, päätin sitten kuitenkin jatkaa rataa, että ihan kiva, että päästiin kuitenkin aikaan. Vikalla agiradalla otin lähdön kunnolla, Hukka yritti varastaa, mutta käskin uudestaan istumaan, sitten kuvittelin ettei Hukka enää juurikaan irtoa ja en lähtenyt varmistelemaan pituuden taakse, vaan Hukkapa irtosi oikein komeasti ansaputkeen ja siitä hyl, pysähtyi hienosti puomin kontaktille ja siinäpä ne tärkeimmät kauden lopetukselle olivatkin: onnistuneet kontaktit ja lähtö.

Summasummarum: elämä on ihanaa ilman yhtäkään varsinaista kontaktivirhettä sitten kisatauon, jospa tässä vaiheessa uskaltaisi osoittaa isot kiitokset Timolle kontaktien uudelleen opetus -projektista sekä Sanna K:lle "todistusaineistosta", että kyllä Hukka osaa. Täytyy vaan itse nyt olla pirun tarkkana ettei tule lipsuttua yhtään enempää kontakteilla, vaikka vaikeaa se on, kun tietää ettei mihinkään ylimääräiseen ole varaa aikojen takia... Hukan vauhti on ollut nyt parempaa Kouvolan kisoja lukuunottamatta (vaikka tulokset sitä eivät kerrokaan tiukkojen ia:n takia) ja muutenkin on ollut niiiiiin taitava, että nyt ollaan erittäin tyytyväisiä loppuvuoden tuloksiin ja jäädään hyvillä mielin pikkutauolle kisoista.

Pitkästä aikaa päästiin Timon treeneihin. Ennen Hukan vuoroa ehdin ottaa isojen poikien kanssa vähän keppejä ja kontakteja, no, jotain mielenvirkistystä niillekin. Timo oli suunnittellut seuraavanlaisen radan, mikä herätti kysymyksiä, onko koutsi syönyt vahingossa vääränlaisia sieniä ;)):

Itse asiassa rata ei ollut lainkaan vaikea Hukalle, ei lukinnut ansaesteitä tms. Ohjaaja sen sijaan jätti rataantutustumisessa osan esteistä väliin ja sen jälkeen ei mennyt millään jakeluun, että mihin milloinkin kepeiltä jatketaan. Päätin, että tehdään pätkissä eikä lähdetä edes yrittämään koko rataa putkeen. Sylkkäreissä oli vähän ongelmia väleissä 8-9  ja 4-5 , peruutin liikaa, mutta heti kun teki "oikein", niin Hukka luki ne kyllä älyttömän hyvin. Leikkaus neloselle tuotti myös ongelmia kun lähdin väistämään sivuun kun olisi pitänyt vaan juosta suoraan, mutta kun niin teki, niin kylläpä kääntyi Hukkis hyvin ja kestää kyllä "päälle" tulevat leikkaukset. 28-30 välissä rytmitys oli kadoksissa ja leikkaus taasen 30:lle tökki, kun en vaan lähettänyt koiraa eteen, vaan oikein huusin "Hukka" 29:n jälkeen. Eikä mennyt jakeluun ensimmäisestä huomautuksesta :o En vissiin osaa oikein ottaa huomioon noita pitkiä estevälejä. Mutta Hukkis oli älyttömän taitava, Timokin totesi, että ei radassa Hukalle mitään vaikeaa ollut, vaikka ohjaajan silmiin rata näytti kovin haastavalta. Ja pitää nyt hehkuttaa, kun Timo kehui, että Hukkis alkaa olla kepeillä pirun taitava :o Ja ne kun on ollut meidän heikko kohta avokulmiin törkkäsyjä lukuunottamatta. Mutta oppii se vähän vanhempikin kettu uutta, kun vaan tulee treenailtua. Hyvät treenit oli.

Hukan treenien jälkeen lähdin sitten koko lauman kanssa lenkille ja päästin koirat vapaaksi jossain pikku metikössä. Halti katosi heti alkumatkasta ja aikani sitä huudeltua huomasin, että kauempana joku PIEHTAROI maassa. Niinpä tietenkin, Halti oli löytänyt sitä itseään ja koko etuosa oli täynnä paskaa, samoin vastapesty bot -loimi. (&(¤)#(!!!! Mikä ihmeen pakkomieli ihmisillä on paskoa pitkin metsiä??? Haltin pesu olikin sitten oikea operaatio ;) Ensin pesin tavallisella koirashampoolla ja löyhkä ei katoa mihinkään, uusi pesu Ringin lääkeshamppoolla ja eikun paska vaan haisee. Sitten kaadoin puoli purkkia mäntysuopaa ja perään puoli purkkia jotain sitruuna-hoitoainetta, johan auttoi. Käsittely vaan taisi olla turhan rankka, sillä pesun jälkeen föönätessä Haltista irtosi tupottain karvaa, great. Yritin ensin pestä Haltin loimea kylppärissä painesuihkulla sillä seurauksella, että paskarippeitä oli pitkin seiniä ja eikun loimet ja remmit pesukoneeseen ja sen jälkeen hinkkaamaan kylppäriä sillä mäntysuovalla. Juu, ei käy koirallisilla vapaapäivänäkään aika pitkäksi ;) Ja nyt pitäisi sitten vielä imuroida.. Team paskapäät toivottavat mukavaa iltaa muillekin!

Viime ajat on tullut vain tehtyä pihalle jotain pientä, jos sitäkään, mutta tänään vapaapäivän takia päästiin ihmisten aikaan hallille. Hallin +17 lämpötila oli kyllä taas vähän liikaa.. Valmiina oli joku ykkösluokan rata ja päätin roiskia sitä ja toisaalta oli ihan hyvä treeni, kun koirat pääsi luukuttamaan. Isojen poikien kanssa treenattiin lisäksi eteenlähetyksiä ja Hukan kanssa kontakteja. Tarkkana saa olla kyllä olla, pari kertaa lähti liikkeen mukaan.

Randomina kirjoitellaan, mutta enköhän pääpointit muista. Imatralla oli ohjelmassa agirata ja hyppis. Ottaen huomioon myös ohjaajan parin kuukauden kisatauon, meni kisat oikein nappiin. Agirata oli eka, sain Hukan pysymään lähdössä, otti kaikki kontaktit (JEEEEEE), kepeille leikkaus onnistui sika hyvin, vauhti oli hyvää, ainoastaan lopussa yksi leikkaus meni ohjaajalta vähän pieleen ja siinä meni ehkä joku kymmenys aikaa. Tulos 0 ja sijoitus oli 4., vaikka ajallisesti verrattuna tuttuihin kilpakumppaneihin oli suoritusaikamme keskimääräistä parempi. Vaan aina löytyy nopeampia ;) Hyppiksellä annoin Hukan ehkä vähän varastaa lähdöstä, jännityksen piikkiin :( Mutta rata oli hyvä, paitsi yksi välistäveto teki tiukkaa. Hukka meni mielestäni tosi hyvää vauhtia ja hävittiin voittajalle, joka on on maajoukkuekoirakoita reilut 3 s, vaan tuomaripa oli pistänyt sellaisen ia:n, että saatiin sitten +0,15 s yliaikaa, argh. Näkyi maxeillakin tekevän tiukkaa päästä ia:kaan. Sijoitus taas 4. Mutta tosi hyvä fiilis jäi kontakteista, kepeille leikkauksista (joita olen aina hannannut) ja Hukan vauhdista. Videoita tulee joskus perästä.

Topi täytti tänään 10 v! eli 9 vuotta on yhteistä taivalta takana, Topi siis tuli meille noin vuoden iässä. Älyttömän nopeasti aika menee, toisaalta ollaanhan me ehditty paljon tekemään ja näkemään ulkomaita myöten. Eilen käytiin porukalla aksaamassa Ristarilla ja Topi pääsi vielä erikseen pappa-mummokävelylle Cenin (13v.) kanssa. Ensin Topi järkyttyi Cenin olemusta (oman laumansa pomo) ja piti vähän hampaitakin näytellä, mutta kun tajusi, että tämähän onkin rouva, niin sitten mentiin hyvin yhdessä. Ilmeisesti Topi iän myötä on yhä vähemmän innostunut vieraista koirista.

Tänään aurinko paistoi täydellä teholla, epäilemättä Topin synttäreiden kunniaksi :) ja vietettiin ulkona koko päivä. Sitten Topia hemmoteltiin hieronnalla ja lopulta uunista valmistui synttärikakku..

Topi hieman hämillään odottelee lupaa iskeä hampaat kakkuun:

Topin synttärikakku lähikuvassa (hiiret eivät ole vieneet palaa):

Koska Topi tarkkailee linjojaan myös synttäreillä, riitti kakusta kavereillekin ja pala huomiseksi. Alla vielä ohje Topin synttärikakkuun, jos alkoi tehdä mieli ;)

Topin synttärikakku

400g naudan paistijauhelihaa

3dl keitettyä puuroriisiä

2 raastettua porkkanaa

hyppysellinen hienonnettua persiljaa

2 murskattua valkosipulinkynttä

1 kevyesti vatkattu muna

1 rkl oliiviöljyä

4 keitettyä munaa täytteeksi

Sekoitetaan kaikki ainekset kunnolla ja levitetään yksi kerros leivinpaperilla vuorattuun vuokaan ja sitten väliin viipaloidut keitetyt kananmunat ja lopusta taikinasta katto päälle. Paistetaan uunissa 180 asteessa noin 1 h. Annetaan jäähtyä ja lastan avulla irrotetaan kakku tarjoiluvadille. Inspis kakkuun saatu "Koiran keittokirjasta".

Timon suunnittelema vain 22 esteen rata tuntui oudolta kaikkien megaratojen jälkeen, unohdinko jotain välistä ;) Muistin radan täysin vilaistuani sitä etukäteen paperilta, mutta sen jälkeen kun oltiin pohdittu muutamia kohtia erikseen, niin johan meni pää taas sekaisin kun suoritettiin samoja esteitä monta kertaa. Uusi halli on tällä hetkellä 20x20m, joten se luo vähän lisähaasteita treenin suunnitteluunkin. Hukkis kävi nyt pannu niin kuumana, että varasti lähdöstä useamman kerran, tein sitten lähtötreenejä. Kontaktit otti varmasti. Hukkis kulki hyvillä vauhdeilla ja oli muutenkin taitava. Ohjaaja oli mielessään tehnyt radasta paikoittain vaikeamman kuin mitä se oli ja omat ohjausvalinnat eivät niin sujuvia. Halli oli vielä lämmittämätön, mutta kuuma tuli silti, eli näihin keleihin ihan riittävän lämmin.

Isot pojat eivät tiukasta aikataulusta johtuen päässeet lainkaan treenaamaan vaan vain lenkeille ja Halti oli aivan maansa myynyt. Täytyy kehittää sille jotain puuhaa illalla.

Sunnuntaina käytiin Ristarilla treenailemassa koko lauman kera, ohjelmassa isoille pojille jumppasarjaa ylimääräisen energian poistamiseksi ja lisäksi treenailtiin Jaakon treenien kuvioita, että toistojen myötä jäisi ohjaajan mieleenkin jotain ;) Hukan kanssa kerrattiin valsseja Jaakon treeneistä sekä kokeiltiin kuviota mikä jäi meiltä treeneissä tekemättä, hyvin toimi sylkkärit. Lisäksi Hukan kanssa tehtiin lähtötreenejä ja lopuksi eteenlähetykset hyppysarjasta putkeen, helposti "eteen" käsky rajoittuu vain hyppyihin. Lopuksi käytiin juoksemassa. Jotenkin sitä kuvittelisi, että tuollaiset 10 v. koirat alkavat jo olla vähän hitaita ja väsyisivät helposti, joo, ainahan sitä kuvitella saa ;). No, ei pidä valittaa, onhan se tietty hyvä, että isot pojat ovat edelleen hyvässä kondiksessa.

Viikolla ei tehty oikeastaan mitään, keskiviikkona käytiin juoksemassa, mutta ei treenattu aksaa koko viikkoon. Tänään Hukksi pääsi jälleen kisaamaan kaiman kanssa Kirkkikselle. Eka rata oli ollut helpohko hyppis ja Hukka oli mennyt hyvillä vauhdein, mutta päässyt paikoittain vähän kaarottamaan. 0 jälleen ja sijoitus 13./38. Ekalla agiradalla oli ollut joku herran haltuun kepeille meno ja Hukka oli ajautunut tokasta välistä sisään ja myöhemmin oli tullut hyl, kun ei lähtenyt mukaan vetoon, mutta varsinaiset vaikeat kohdat oli mennyt hienosti ja Hukkis oli lähtenyt kaikilta kontakteilta vasta luvalla ja kestänyt useamman metrin ohijuoksut/sivuetäisyydet, jes. Tokalla agiradalla kontaktit olivat olleet taas hienot, mutta jonkun hypyn Hukkis oli lukenut takaahypyksi ja siitä hyl. Sanna oli pistänyt Hukalle remmistä "noutajapannan" ettei lähdössä tarvitse "repiä" pantaa päästä ja mistä lie sitten johtuikin, niin oli kaikilla radoilla odottanut lähtölupaa ja kestänyt pidemmätkin jätöt, vaikka oli käynyt kierroksilla. Itkeäkö vai nauraa, tänäänkin oli muita kisaajia tullut sanomaan, että onpa Hukalla hienot kontaktit :o. Kiitokset jälleen kaimalle Hukan viihdyttämisestä! Takaahypyt taitavat olla Hukalla jo liiankin hyvin hanskassa, että pitänee niiden treenausta ja palkkaamista vähentää ja keskittyä nyt enemmän vetoihin.

Ja ei, meille ei ole nyt tulossa vesikoiraa, vaikka mielenkiintoisia pentueita riittäisikin ;)

Perjantaina puoli kaksi lähdetiin Hukan kanssa junalla Keravalla ja sieltä jatkettiin kaiman kyydillä. Takaisin kotona oltiin klo 23 maissa, ei sitä Turussa niin vaan pikaisesti piipahdeta ;). Hukka ei ole ollut junassa moneen vuoteen, mutta ihan täpinöissään hyppi junaan ja olisi halunnut tervehtiä kaikki ohikulkijat, luuli vissiin, että kaikki ihmiset ovat siellä hänen takiaan..

Tällä kertaa oli Jaakon vetämät treenit. Rata oli 35 estettä ja tietty en treeneissä muistanut radasta puoliakaan. Tänään kuitenkin muistin radan täysin kun piirsin sen :o. Tosin muistin pätkiminen ei niin hirveästi haitannut kun tehtiin rataa pätkissä ja otettiin vaikeita kohtia useamman kerran. Yllätyin itse positiivisesti, että Hukkis kesti layeröinnit niin hyvin vaikka sivuetäisyyttä tuli useampi metri, eka layeröinti tehtiin A:lla ja toinen puomilla. A:n kontaktin teki mielestäni nopeasti, puomilla alastulo oli hieman hidas. Etukäteen mussutin, että Hukka ei varmaan osaa tollasia, mutta eipä näyttänyt olevan mitään ongelmaa :). Hukalla ei ollut ongelmia missään kuvioissa, ohjaajalla niitä riitti senkin edestä. Jaakko näytti yhteen kohtaan sellaisen valssaustavan, mitä en ole koskaan aikaisemmin tehnyt ja se toimi sikahyvin Hukalla, mutta olipa kamalan vaikeaa saada kaikki palaset kohdilleen ;) Piti itse kääntyä, stopata, tönästä koira takaisin päin ja valssata. Yhdessä kohtaan kokeiltiin sellaista valssia että koira "kootaan" ennen hyppyä ja sekin toimi tosi hyvin. Muistettavaa: kontakti koiraan vaikka olisi kuinka kiire, kädet vähemmän levottomiksi ja etenkin valsseissa aloittava ohjaava käsi pidempään päällä, lähetyksiin yksi tukiaskel ja luotettava että koira suorittaa. Lähtöongelmaan saatiin myös kokeilemisen arvoista vinkkiä. Ihan yksinkertainen juttu ja ajatus on itselläkin ollut sama, toteutuksessa vaan on ollut vähän puutetta ;) Kivaa oli Turkuses.

Kauheata hoppua on pitänyt, koirien kanssa on vaan pihalla pari kertaa aksailtu ja iltasin on treenattu tv:n katsomisen ohessa itsehillintää namien kanssa. Ei varmaan tee pahaa meidän koirille, kärsivällisyys ei taida olla niiden hyveitä :o

Tänään oli pitkästä aikaa vapaapäivä, joten nokka kohti Ristaria heti aamusta. Aivan mielettömän hieno syyssää tänään, suorastaan lämmin ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Treenattiin lähinnä keppejä ja kontakteja. Kaikki koirat olivat oikein taitavia. Lopuksi käytiin pitkällä lenkillä pitkin peltoja ja nyt saa jatkaa operaatio suursivousta kaikessa rauhassa ;)

Omistajan viettäessä vlopun duunin parissa, kävi Sanna K Riksussa Hukan kanssa kisaamassa kolme starttia lauantaina. Hukka ei ollut enää haikaillut omistajan perään kuten viimeksi ja ekalle agiradalle kävi niin kuumana, että Sannan yllätykseksi varasti radalle ja ehti hypätä hypyn väärin päin. Hyl siis siitä, mutta loppu oli ollut puhdasta rataa ja Hukka otti kuulemma hienosti kaikki kontaktit -ja meni lujaa. Suoritusaika olisikin riittänyt 3. sijaan, että ei paha - jossittelu on aina kivaa :) Hyppiksellä tekivät nollan ajalla -5,88 s ja se riitti 6. sijaan. Vikalla agiradalla Hukka oli taas hienosti ottanut kontaktit, mutta kepeitä oli tullut kielto, joten tulokseksi 5,35 ja 10. sija. Valitettavasti radat ei tullut videolle, kuulemma joitakin vaikeita kohtia oli onnistunut ihan nappiin. Hukkaa oli kuulemma ollut oikein kiva ohjata :) Kiitokset kaimalle Hukan viihdyttämisestä!

Isot pojat olivat päässeet sillä aikaa sienimetsään ja suppiksia löytyi jääkaapista muovipussillinen, vaikka Tollero olikin niitä taas parhaansa mukaan imuroinut. Sunnuntaina koirat olivat päässeet visiitille Hämeenlinnaan ja vielä viimeisen kerran järveen uimaan (!) tämän vuoden puolella.

Topi ja Halti treenasivat ensin backlappeja ja keppejä. Molemmat ihan taitavia, mutta Topi tahtoi jättää viimeisen keppivälin koko ajan pujottelematta vaikka kuinka muka yritin itse ajatella, että kepit vielä jatkuu. Saatiin lopulta onnistumaan. Taisi olla Topilla vain kiire pallon perään. Sain vihdoin Kongin vinkuvia tennareita ja ne ovat koirien mielestä aivan ihania, niiden perään hyllylle on jo pari iltaa ehditty itkemään..

Hukan treenirata:

Johtuen ehkä treenitauosta ja kylmemmistä säistä, Hukkis lähti tänään kuin tykin suusta ja sujahti 3:n sijaan putkeen. Ohjaajakin tosin sen oikein heitti sinne.. Uusi yritys, 3:n backlapilla, vitonen pyörittämällä, jättö puomin kontaktille ja kymppi jollain sokkarin tapaisella ja "täällä" käsky linjasi koiran A:lle. Uusinnalla onnistui ja Hukka haki ihan sairaan hyvin kepeille, ei tarvinnut mitään ihme vetoja. 13-14 onnistui ihan hyvin päällejuoksuna ja sitten ohjaaja unohti välistä hypyn 15.. Nooh, uutta yritystä, hypyltä 15 koira laskeutui ihan törkeän vinoon ajatellen 16 ja sitten ennen pituutta joutui kysymään "mihin mihin", no meni vielä ja sitten taas 20 jälkeen ohjaaja unohti radan ja ohjasi A:lle. En antanut näiden sekoilujen häiritä, kun olin vain pikaisesti tutustunut rataan. 21-26 ei pitänyt sisältää mitään ihmeitä, mutta Hukka onnistui valitsemaan putken pari kertaa - ainahan se menee ennemmin kontaktille :o. Ei siis pidä liikaa luottaa ;)

Kokeiltiin 15:lle valssia ja leikkaus 17:lle, toimi kun teki törkyleikkauksen. Paras vaihtoehto meille oli kuitenkin 14 jälkeen valssi, 15 pyörittämällä ja 18 edelleen päällejuoksuna ja 20 jonkinlaisena kropan käännöllä. 23:lle piti muistaa lähettää reippaasti, niin tuli parempi linja A:lle. Loppuun otettiin vielä kepeille 12 meno, josta palkka, kun kuulemma Hukkis niin älyttömän hyvin haki kepit joka kerta. Hukka oli keiltämättä tänään tosi hyvä, kaikki poispäänkäännöt sun muut toimi ja pysähtyi hienosti kontakteille ja omakin fiilis oli hyvä, vaikka vähän tuli missailtuakin. Sanna K kokeili vielä pari kohtaa Hukan kanssa ja vaikka Hukkis olikin jo vähän väsy, niin tosi hyvin toimi.

Lopuksi käytiin hölkkäämässä koko lauman kera, kun vihdoinkin oli sellainen olo, että pystyy jotain tekemään. Koirat on syötetty ja venytelty ja nyt on väsynyttä koiraa :)

Viime la osallistuin flunssan takia enemmän vähemmän kuunteluoppilaana Lotta Vuorelan suunnanmuutoskoulutukseen. Paljon oli tuttuja treenejä muista urheilulajeista mutta myös joitain ihan uusia "liikkeitä", tosi hyviä sellaisia. Pistihän tuo ajattelemaan ja sai uutta motivaatiota oman fysiikan kehittämiseen :)

Sunnuntaina käytiin Mäntsälän perämetsistä hakemassa suppiksia, onneksi ei tarttunut kuin yksi hirvari matkaan. Yritin säästellä pienempiä suppiksia, mutta Tollero taisi imuroida kaikki.. Topi selviäisi luonnossa varmaan pitkään omillaan ;), söisi voikukkia, juuria, sieniä, marjoja, omppuja ja maatiloilta voisi tonkia suoraan pellosta perunat ja muut juurekset, myös salaatit tekee hyvin kauppansa.. Hukkis kokeili onneaan työntämällä päänsä maa-ampiaispesään ja "kiva" parvi jo pörräili ympärillä, lopulta täysiä karjumalla sain Hukan juoksemaan pois. Toissa viikonloppuna böndellä bongasi kallion kolosta supikoiran pesän ja sinne piti kielloista ja pesäänsä puolustava "pedosta" huolimatta yrittää ängetä. Onneksi saatiin koira ajoissa pois silläkin kertaa ennen kuin tuli osumaa.

Epätoivoinen omistaja turvautui koirien suolahuoneeseen,  jotta saisi röörinsä vihdoin auki ja tänään ainakin henki taas kulki paremmin :o

Kun koirat ovat terveitä, niin ohjaaja sairastaa, törkeä flunssa piinannut jo kolmatta viikkoa. Aksat on jätetty suosiolla väliin. Viime vloppu vietettiin böndellä ja lauantaina yritettiin sienestää, vaan ei löydetty yhtään mitään edes viime syksyn megaesiintymä paikoista, joiden sijainti oli merkattu gps:llä. Hirvikärpäsiä sen sijaan riitti ennätysmäärä, jopa talon vierestä vartin kävelyllä ehti vaatteisiin ja hiuksiin tarttua toistakymmentä hirvaria Mitä virkaa niilläkin on?? Sunnuntaina tehtiin pojille n. 500 m:n peltojäljet, Topi pysyi hyvin jäljellä ja teki tarkkaa työtä, Haltilla oli liian hoppu ekalla yrityksellä, tein sille sitten vielä yhden uuden jäljen ja se meni jo paremmin, Hukka oli ihan pihalla. Sille maasto oli liian haastava vs harjoittelun määrä eli ei juuri mitään.. Piti sitten talloa Hukalle parit ruudut, ettei jäisi touhusta ihan pa**an maku. Metsässä rymyämiset kostautuivat ja alkuviikko meni lähinnä sohvalla maaten. Koirat on käytetty minilenkeillä ja sisällä vähän tokoiltu ja temppuiltu. Se siitä kunnon kohotuksesta ja tekniikkojen treenauksesta toistaiseksi..

Topin viimeisin pentue oli käynyt lt:ssä yhdistyksen testissä ja kaikki suorittavat testin hyväksytysti, kuten "normaalin" koiran voisi olettaakin. Onnea T-pentueelle!! Tuomarit olivat samat kuin viime vuonnakin yhdistyksen testissä ja kaikki islantilaiset saivat hyväksytyn tuloksen. Yksi testatuista oli aikaisemmin saanut reippaasti hylätyn tuloksen ja nyt yli 200 (!) pistettä, yllättäen hylätyn testin arvostellut tuomari oli sama kuin aikanaan Hukalla.. Näin suuret vaihtelut testituloksissa kyllä vain vahvistavat näkemystäni siitä, että meille ei tule yhtäkään koiraa vanhempien lt-tuloksiin perustuen, vaan koirilla pitää olla muutakin näyttöä + /tai haluan itse nähdä molemmat vanhemmat tai pentu vain sellaiselta kasvattajalta, jonka tiedän hakevan koirilta samoja ominaisuuksia kuin mitä itsekin toivon.

Flunssa päällä, mutta pakko oli mennä treenaa. Ensin isojen poikien kanssa pikkuhyppelyt, sitten Hukan vuoroa odotellessa kaikkien kanssa tokoilut (pitäisiköhän siirtyä tokoilemaan, kun ei vaadi ohjaajalta niin paljoa fysiikkaa? Hermoista ei tänään puhuta ;)). Rata oli seuraavanlainen:

Flunssaan vedoten sovittiin, että mietitään ensin eri ohjausvaihtoehtoja ilman koiraa ja sitten otetaan rataa pätkissä. Onnistuin vapauttamaan Hukan puomin kontaktilta palkalle, vaikka kuulemma teki stopin vasta neljä jalkaa maassa. Hyvä minä.  Seuraavalla kerralla jo roiskasikin komeasti Timon heittämälle lelulle,  ärähdystä molemmin puolin ja sen jälkeen täydellinen alastulo. Ehkä se mietti jotain? Muuten Hukka toimi hyvin, mutta oma ohjaus tökki todella paljon. Vaikka olisi kädestä pitäen näytetty, että tee näin ja näin, niin ensimmäisen kohdan voin vielä tehdä oikein ja sen jälkeen teen taas jotain aivan muuta kuin piti. Huomaan, että nykyään tietoisesti yritän välttää tupla saati tripla valssauksia, kun suuntavaisto/tasapaino katoaa, raajat ei tottele.. No, on se ehkä kivempaa, ettei tarvitse koira syytellä, pistää kyllä mietityttämään kuinka paljon parempaan Hukkakin pystyisi, jos saisi arvoistansa ohjausta sen sijaan, että se itse rataa lukemalla joutuu paikkaamaan paskaohjausta. Timon treenien jälkeen oli pakko vielä käydä kokeilemassa koko rataa, jossain kohdin oli hyviäkin pätkiä, mutta taas jäi 10:llä valssi kesken, 15:lla pakkovalssi muuttui pyöritykseksi, 28:n jaakotus muuttui kanssa pyörittämiseksi, vekkaukset jäi tekemättä jne. Yäh. Saksalaiset ja twistit ehkä toimi. Parin viikon päästä toivottavasti pääsen mukaan Lotta Vuorelan suunnanmuutoskoulutukseen ja saisin sieltä jotain eväitä motoriikan parantamiseen.

Eka rata hyppis, arvasin, että Hukka tod. näk. varastaa koska kävi tosi kuumana ennen rataa ja tarkoitus oli blokata yritys varastaa, mutta ei vaan refleksit toimineet ennen kuin koira oli jo kakkoshypyllä. Suoritti hypyt oikein, että siinä mielessä ei haitannut, mutta ei jatko kolmoselle ei sitten ollut ihan ideaali. Vähän tuli kaarroksia ja yksi välistäveto oli ohjaajan psta ihan syvältä, lähinnä karjumalla sain Hukan tulemaan välistä. Nolla kuitenkin ja aika -4,51 s riitti 4. sijaan, koirakoita oli vain 16. Tokalla agiradalla Hukkis pysyi hyvin lähdössä ja lähti tulemaan tosi lujaa ja jotenkin jäin sitä ihailemaan ja kadotin hetkeksi neloshypyn suorituspuolen ja Hukka otti hypyn takaa. Eli hyl siitä. A:lta hyppäsi, käskin Hukan maahan ja jätin loput radasta tekemättä ja ohjasin Hukan loppusuoran puomille,  nyt teki tosi hyvän puomin alastulon vaikka (tai ehkä juuri siksi) juoksin reilusti ohi, odotti lupaa ja sitten hypyn kautta maaliin ja hirmuiset kehut. Kolmannelle radalle vaihdoin ohjaksiin Kaima K:n. Ensin Hukkis ei meinannut lähteä liikkeelle lainkaan kun "mami" on tuolla, päätti kuitenkin lähteä radallee ja alku oli vähän humpappaa räkyräky, mutta aina kun rata kaarsi kohti yleisöä, niin Hukkis löysi isomman vaihteen ja loppusuoralla oikein luukutti maaliin ja juoksi lähinnä järkyttyneen näköisenä syliin ;) Mikä hauskinta, Hukka otti kaikki kolme kontaktia oikein vaikka puomilla Sanna valssasikin edessä jne. Eli kyllä Hukka tietää miten ne kontaktit pitäisi tehdä, mun kanssa sitten vaan tulee jotain kilpa-asetelmaa. Ratavirheitä ei tullut, mutta yliaikaa ymmärrettävästi 2,70 s. Sijoitus oli 6. Kaima osaa tosi hyvin ohjata Hukkaa(kin), että täytyy vissiin useammin vaihtaa ohjaajaa ;)

Kotona oltiin vasta klo 19 jälkeen, joten oli positiivinen yllätys, että isojen poikienkin kanssa oli päivällä käyty juoksemassa 4 kilsaa :)

.. illalla vielä vähän pihalla ja nyt toimi, Hukalle pitää vaan "iskeä" tosi ajoissa ja peruuttaa rohkeasti pois alta hypyn suuntasesti. Jospa tuo pikkuhiljaa jäisi mieleen :)

Piiiiitkästä aikaa päästiin Timon treeneihin. Ennen Hukan treenejä otin Tolleron kanssa vähän verkkokeppejä ja jotain "juokse nyt vaan" putkesta putkeen juttuja ;). Verkoilla treenaus näköjään sopii Torsolle oikein hyvin. Muutaman kerran ollaan verkoilla treenattu ja nyt kokeilin keppejä myös ilman ja Topi kesti useamman metrin sivuetäisyyden. Kiva huomata, että melkein 10 v. koirakin kehittyy vielä. Samalla kentällä oli toinen koirakko treenaamassa ja ei siitä nyt niin kauaa ole, kun moinen häiriö olisi haitannut Topin keskittymistä. Tosin testosteronit voivat vielä olla alemmalla tasolla, minkä takia muista koirista ei tarvitse välittää niin paljoa. Haltin kanssa samat kuviot ja lisäksi vähän poispäinkääntöjä etc. Halti muuttaa pujottelutyyliään verkoilla hauskasti, en nyt millään löydä oikeaa kuvaavaa sanaa :o, jääköön odottamaan videonäytettä. Onhan noita verkkoja tullut ennenkin kokeiltua, mutta silloin moista efektiä ei tullut esiin ja muutenkin Haltia häiritsi verkot enemmän, muistan kun mm. hyppi niiden yli.

Hukalla oli tällainen rata ohjelmassa:

Lähdössä koutsi häiriköi Hukkista sen verran, että saatiin se varastamaan ja uudestaan alusta. Otin vastaan 3:lta, merkkaamalla kääntyi hyvin, kepeille vasemmalta puolelta, ysille asti ei mitään ihmeitä, mutta aloin miettimään, että oliko 9 takaakierto vai suoraan ja koira pääsi valumaan ja 10:lle olikin sitten tunkemista ja sen jälkeen taas putki vai muuri???, siis putki ja puomille Hukka kuitenkin haki hyvin ihan vaan "kiipee kiipee" käskyllä, puomilta olisin halunnut layeroida ykkösen, mutta koska en kisoissakaan luottaisi siihen, että Hukka ilman liikettä menisi alas asti, jätin väliin. 14:lle poispääntö, pituuden jälkeen whisky-leikkaus, mikä mielestäni käänsi Hukan hyvin ja tarkoituksenani oli sen jälkeen vaihtaa ohjauspuolta, mutta ajatukseksi jäi ja taas pasmat sekaisin. A:n jälkeen valssi ja putkeen ja muurilta leikkaamalla kepeille (sen Hukkis kesti kyselemättä, jes), pakkovalssi 23:lle oli surkea ja 25:lla pysähdyin kuin seinään ja eihän se koira mihinkään putkeen enää irronnut. Yhdellä saattoaskeleella jo hyvin irtosi putkeen. Hukka oli ihan hyvä ja meni kiitettävää vauhtia, mutta ohjaajalle iski taas muistikatkokset, kun piti mennä samoja esteitä useampaan kertaa ja ehkä ratatreenien vähyyskin viime kuukausina vaikutti. Sitten kokeiltiin 12-17 pätkää siten, että sokkari pituuden jälkeen ja jaakotuksella 17:lle, ensin törkeä kaarros 16:lle, sitten ohjaajan vastasella tekemä jaakotusyritys, mikä pysäytti koiran kuin seinään.. Kyllähän tuokin vaihtoehto toimi, jos vaan ohjasi about oikein.. Sitten kokeiltiin vielä 14:lle meno pakkovalssin tapasella ja ohjaajan unohtaessa linjan suoristamisen pituudella, Hukka korjasi kyllä itse hienosti, ei mikään tyhmä koira ;). A:lta putkeen onnistui myös toista puolta, kääntyi putkesta oikeaan suuntaan. Lopuksi hinkattiin 23:n pakkovalssia, Hukka ponnisti koko ajan liian myöhään hypylle, siis tuli sellaista siksak-kuviota. Saatiin se vähän paremmaksi ja Hukallakin alkoi jo olla tosi hiki (aamulla oli kauhian kylmä ja sitten päivällä yhtä-äkkiä hirveä "helle", ei vaan kesällä vajaat 20 astetta tuntunut yhtään kuumalta ;)), että oli vähän nihkeää, pitääpi tehdä sama kuvio pihalle ja kokeilla vielä paria juttua.

Kiva oli pitkästä aikaa käydä ohjatuissa treeneissä :) Loppuverkka poikien kanssa venähti tunnin mittaiseksi mukavan aurinkoisessa säässä, just ehdittiin autolle ennen kuin alkoi taas satamaan pikku-ukkoja.

Piirimestiksissä Porvoossa sekä agirata että hyppis ihan sössöä ja tulokseksi kaksi hyl. Tosin vaikka oltaisiin mitä nollia tehty, niin tuskin oltaisiin päästy ihanneaikoihin, koska teki näköjään tiukkaa "tykeilläkin". Samaan aikana olisi ollut rotumestikset Hyvinkäällä, mutta tokkopa niissä olisi sen paremmin mennyt. Lauantaipäivä meni Turussa ja ilta U2:n konsertissa, joten unet jäi neljään tuntiin, mikä tuskin auttoi tunariohjaajaa. No, Hukka pääsi sentäs mereen uimaan, jotain kivaa ;) Ja seurakaverit pärjäsivät hienosti ja napsivat vaikka mitä piirimestaruuksia :)

Duunin jälkeen tukkaputkella Anjalle, tänään vuorossa sylkkäri -ja poispäinkääntötreenit. Juuh, kyllähän me noi mukamuka osataan, vaan kummasti tänään molemmat ohjaukset toimi Hukalle huom. paremmin kuin tähän asti :o Ensin treenattiin tekniikoita muutamilla hypyillä, sitten pienillä kuviolla ja lopuksi radanpätkällä, missä pystyi soveltamaan em. ohjauksia. Hukka oli oikeasti hyvin taitava :) Olipa taas antoisat treenit.

Jossain vaiheessa kanalauma pyrki lähemmäksi agikenttää ja Hukka ryntäsi haukkumaan kanoja ja kun ne perääntyivät, Hukka pysähtyi ja kääntyi katsomaan meitä hyvin polleana, taisi itsetunto kasvaa kohisten :p

Pitkästä aikaa keskiviikkovapaa ja Ristarilla kaikki kentät vain meitä varten, nooh, käytetiin vain paria kenttää ;) Kaikilla koirilla ampparitreenit, kontakteja, viime kisojen tökkineitä lähtökuvioita.. Treenit meni hyvin. Tollero, putkiaivo, ihastui verkkokeppeihin. Kummasti kesti sivuetäisyydet yms. kun tajusi, että ei tässä auta kuin suorittaa reitti. Loppuverkalla pojat ampasivat uimaan ällöttävän näköiseen leväojaan, onneksi niillä on islantilaisten "ei-niin-helposti-haisevat" turkit. Illalla löydettiin metsälenkillä ensimmäiset kanttarellit (tosin vain pari kpl:tta), että näköjään niitäkin tulee helteistä huolimatta :o. Leikkasin isoille pojille myös kesämasut (näin hyvissä ajoin..) ja peppukarvoja vähemmäksi, että ei pidä ihmetellä, jos kuvissa näyttävät jotenkin kynityiltä ;)

Tänään kisat Nastolassa. Välillä satoi vettä oikein huolella ja oli viileämpää, mutta medien vuorolla alkoi aina aurinko paistamaan ja oli törkeän painostava sää. Itse olin ihan vetelä, Hukka meni vielä kohtalaista vauhtia, ei tosin yhtä lujaa kuin eilen epiksissä. Eka rata oli agirata, toka rima alas kun iskin käden alas riman päällä ja lopun serpentiinissä Hukka ohjautui yhden hypyn ohi, kun en pitänyt työntävää kättä päällä ja jatkettiin sitten suoraan maaliin, ettei Hukka huomaisi virhettä. Parissa kohtaa myös meinasin unohtaa radan ja hidastin Hukan menoa. Kellotin radan videolta ja aika hyvän ajan Hukka vetäisi kaikesta huolimatta. Toka rata oli hyppis, alussa Hukka ohjautui yhden hypyn ohi, ehkä luki että olisin tekemässä sokkaria, yritin vielä tunkea takaisin hypylle, meni väärältä puolelta ja hyl siitä. Lopussa jäi myös yksi hyppy välistä, kun en enää ohjannut. Positiivista, Hukka pysyi lähdössä ja kontaktiradan A:lla teki hyvän juoksukontaktin alas asti, keinulla nyt ei olekaan ongelmia ollut ja puomia ei ollut lainkaan. Täysin ohjaajan piikkiin meni virheet.

Tämän päivän radat saatiin jopa videolle, laitetaan nettiin joskus, jos ja kun jaksaa.

Suoraan duunista tukkaputkella Riksuun epiksiin, tarkoituksena keskittyä kontakteihin. Hukkis ainakin kuvitteli olevansa kisoissa, koska lähdöstä varasti, palautin. Sen jälkeen puomin kontakti hyvä sivuirtoamisella, A:lla ehti lipsahtaa neljä tassua maahan, mutta kuitenkin pysähtyi, joten palkkasin lelulla ja maaliin. Teki kontaktit niin hyvin, että epäilin jo, että H arvasi, että nyt vaan treenataan. Tokalla radalla yritti taas varastaa, jouduin pari kertaa komentamaan takaisin istumaan, mutta odotti sitten lupaa lähteä. Puomin kontakti meni jo roiskasemalla (eli epikset meni kuitenkin ihan kisatilanteesta), rääkäsin jotain vähemmän kaunista ja käskin Hukan maahan odottamaan lupaa jatkaa, sitten mentiin parin esteen jälkeen takaisin puomille ja nyt pysähtyi hyvin kontaktille, mistä palkkasin lelulla. Helteestä huolimatta Hukka liikkui yllättävän hyvin, meni ihan häntä suorana. Onko sitten vähemmän ratatreenauksen ansiota vai onko leikkaus vaikuttanut positiivisesti "jaksamiseen".

Huomenna olisi sitten jossain Lahden suunnalla pari starttia tiedossa.

Nyt on hypyt maalattu ja fiksattu.

Ennen:

Jälkeen (taustalla "uusi" putki):

Talven ajaksi hangen alle hautautunut keinu yllättävän hyvässä kuosissa:

Kaverin kummin kaiman tekemä kontaktihärpäke:

Tänään treenailtiin ällö vetämällä/takaaleikkaus avokulmaan kepeille. Ja kontakteja.. Hukka keksi, että hänhän voi treenata kontakteja yksinkin, juoksee pallo suussa alas ja tiputtaa pallon eteensä maahan :o.

Treenien jälkeen maistuu heinä, tarhankin puolella voi käydä vapaaehtoisesti, jos portti on auki. Välillä tarhassa on vieraillut kavereiden kertsissä tms. asuvia koiria ja kaikki ovat ihan onnessaan viihtyneet tarhassa. Meidän kiittämättömän lauma sen sijaan nököttää ja valittaa portin takana, jos _joutuvat_ tarhaan.

Viikolla treenailtiin vain omalla pihalla pari kertaa. Helteestä huolimatta Hukka meni pienet pätkät ihan törkiän lujaa, se että Halti ja Topi ovat mukana, tietty nostattaa kierroksia + varmaan tietää, että omalla pihalla ei tarvitse kauheasti raataa, kun jo palkkaa tulee ;)

Sunnuntaina oli sitten JAU:n kisat, medit alkoi puoliltapäivin ja mittari näytti yli +30 astetta. Yritin kastella Hukkaa vesipisteessä, mutta eipä se paljoa auttanut, kun oli turkki ei kastu läpi ja on sitten samantien kuiva. Eka rata oli hyppis, ilmeisesti johtuen siitä, että Hukka ei mitenkään erityisen lujaa mennyt, niin kääntyi sikahyvin eikä pahemmin kaarrottanut. Nolla ja -3,28s ja 13.sija / 31, eli ei kummonen sijoitus. Toka rata oli agirata, vaihteeksi vähän varastettiin lähdöstä ja puomin ja A:n kontaktit olivat taas aika juosten kustu, mutta tulipahan 0 ja samalla siis tuplanolla. Tällä kertaa -3,15s ja nyt peräti 5. sija. Vikalla radalla Hukkis alkoi jo olla selvästi väsynyt ja aika -0,98, mutta puomilta tuli vitonen, vaikka jälleen kerran itse luulin, että on jo ihan selvästi kontaktilla. Taisi helle jo sumentaa näköä. Sijoitus taisi olla 11. Triplanollat olisikin ollut jo liikaa ;). Kaikki radat olivat ihan kivoja, tokan radan kepeille meno tuntui haastavimmalta kohdalta ja sitä en uskaltanut lähteä keinulta vetämällä yrittämään, vaan päädyin valssaamaan ennen ja jälkeen keppien, mikä toimi kanssa, vaikkei ehkä nopein tapa ollutkaan. Tosi kiva oli kuitenkin saada tuplanollat nyt heti ekoista kisoista.

Aamuksi treenailemaan Ristarille koko lauman kanssa, hieman kontakteja ja keppikulmia. Sitten estetalkoisiin. Talkoiden jälkeen oli huutokauppa käytöstä poistetuista esteistä, parit hypyt ostin sikahalvalla, mutta putkesta joutui oikein huutamaan ;).. Hypyistä tulee hienot kunhan ne maalaa. Putkessa on hieman reikiä, mutta eiköhän jeesusteippi riitä. Kuvia tulee myöhemmin :)

Keskiviikkona karavaani pääsi vihdoin jatkamaan matkaa böndelle, kun Volle oli saatu huollosta. Hellettä riitti ja kivaa oli. Käytiin veneilemässä ja pojat pääsivät uimaan monesta eri rannasta; oli hiekkarantaa, laituria, mutapohjaa ja kivikkoa :) Hullu-Halti hyppäsi louhikkorannassa päin vedenalaista kiveä, mutta onneksi ei käynyt kuinkaan. Myös ampiainen pääsi pistämään nekkuun, vaan uudestaan olisi pitänyt päätä tunkea ampiaispesään. Joskus vähempikin rohkeus riittäisi. Yksi yö tuli kunnon ukkonen ja vakoilin oven raosta, että mitäs koirat tykkävät (meteli oli vähän eri luokkaa saaressa kuin vaikka täällä kotona), Hukkis veti sikeitä sohvaosastolla ja pojat lattialla :). Pari kertaa treenailtiin keppikulmia ja muuten oli aksavapaata.

Äksön -kuvia ei tullut juuri otettua, kun ei jaksanut kameraa raahata mukana veneessä jne. , alla kuvia väsyneistä koirista..

Bongaa Topi:

Terassin alle on pesiytynyt supikoira?

Uitettu rakki:

Uintireissun jälkeen nukuttaa:

Topin valvot silmät:

Perjantaina lähdettiin koko lauman kera Lietoon. Meille oli varattu hallin vierestä vaunulle oikein näköalapaikka roskisten ja jätetynnyreiden vierestä ;), mutta se sopi meille oikein hyvin, oli vähän enemmän omaa rauhaa.

                         Täällä on ihan mukava hengailla:

Ja näin kisat meni:

Video lauantain ekasta radastamme löytyy:

http://www.youtube.com/watch?v=6RJhVHl5VUo

Aikamme riitti puhtaaseen nollaan kunnes Suomalainen ja Frodo tekivät hienon ratansa ja ia kiristyi siten, että meille tuli yliaikaa 0,76 s. ja samalla tipuimme pois pisteiltä. No, olisihan sitä voinut pari kohtaa paremmin ohjata ja kiristää aikaa, mutta olen hirveän tyytyväinen että meni noinkin hyvin. Viimeksi ollaan kisattu maaliskuussa (!) ja hyvin Hukka jaksoi törkeästä helteestä huolimatta. Sijoituksemme oli 24. / 82, millä varmistui jatkopaikka sunnuntaille ja tuossa sakissa tosi hyvä sijoitus.

Toka rata oli hyppis, mutta kämmäsin heti tokalla esteellä ja Hukka luki paskaohjaukseni takaakierroksi ja hyppäsi hypyn väärältä puolelta. Karsinnoissa pitää heti hyllyn jälkeen poistua radalta ja Hukkaa selvästi harmitti moinen keskeyttäminen ja rankaisi ohjaajaa näykkäsemällä pohkeeseen :o

Sunnuntain eka agirata ei tuntunut yhtä sujuvalta ja puomin alastulolta tuli vitonen. Valitettavasti rataa ei tullut videolle, mutta sellainen mielikuva jäi, että enpä tainnut juuri keskittyä puomiin suorittamiseen vaan ajatukset olivat jo seuraavassa ”kiire” kohdassa. Toki olisi pitänyt suorittaa jokainen este huolella, mutta pää ei vaan toiminut. Yliaikaa tuli nyt 2,53 s. Ja sijoitus 29./48.

Sunnuntain tokan radan, hyppiksen, olisin halunnut mennä kokonaan läpi, koska siellä oli mielenkiintoisia kohtia, jotka olisin halunnut kokeilla, mutta alkuun en ollut keskittynyt tarpeeksi ja hyllytimme kolmannella esteellä. En korjannut koiran linjaa tarpeeksi muurille ja Hukka lukitsi väärän putken ja sinne meni. Tällä kertaa Hukkis rankaisi huonoa ohjaajaa näykkäsemällä jo takamukseen, ihan oikein! Tokalla hyllyllä siis ulos ja ei pääsyä finaaliin.

Viime aikojen vastoinkäymisten jälkeen oli positiivinen yllätys, että pääsimme osallistumaan kaikille radoille. Ja ylipäätänsä karsintoihin pääseminen oli hienoa. Hukka oli oikein taitava, mutta omassa ohjauksessa ja keskittymisessä on vielä paljon parantamisen varaa. Karsinnat käyvät kyllä paljon enemmän voimille kuin joku tavallinen kisaviikonloppu ja kova helle ei ainakaan auttanut asiaa. Mutta kivaa oli  ja pojat käyttäyityivät oikein hyvin, paljon paremmin mitä olin odottanut.

Keskiviikkona tehtiin viimeistelytreenit 33 asteen helteessä (Hukka oli hyvä ja kontaktit erityisesti hienot, mutta ohjaaja pihalla) ja sitten koirat uimaan. Kaksi iltaa on mennyt pakatessa, kohta on karavaani valmis tien päälle ja taatusti koirat haukkuu

Puoliltapäivin Anjalle treenailemaan, nyt oli kyllä jo tajuttoman kuuma, hiki lensi vaikka tehtiin vain pätkiä. Hukka sai lainaksi viilennyspannan, ehkä siitä jotain apua on, pitää käydä heti ensi viikolla ostamassa sellaisia koirille. Eka oli tekniikkatreenit ennakoivasta valssista, hyvin Hukka hiffasi jutun ja toimi myös vauhdista ja radanpätkällä. Sitten otettiin törkkäsyjä kepeille, nekin onnistuivat hyvin joka suunnasta. Tehtiin pieni radanpätkä mm-karsintoja silmällä pitäen ja Hukalle löytyi sopiva vaihtoehto ohjaukseen kun puomi suoritettavien esteiden välissä, että jos en uskalla mennä vastaanottamaan kauas, niin voin kuitenkin olla puomin toisella puolella ja tönästä siitä hypyille tai mitä nyt reitillä onkaan. Lopuksi vahvistettiin "eteen" käskyä, ensin Hukka lintsaili "juokse ämmä itse ylämäkeen", mutta kun Anja otti namikupin haltuunsa, niin johan jaksoi taas irrota. Loistavat treenit jälleen :)

Illalla vietiin Hukkis Timolle hierottavaksi. Ei Hukalla mitään "oireita" ole ollut, mutta silti pikkasen jännitti, että onkohan ihan kondiksessa kaikkien rytinöiden jälkeen. Lapojen seutu oli hieman jumissa, samoin lantio, mutta kuulemma hyvin vastasi käsittelyyn ja ei mitään vakavampaa, että saadaan mennä kisaamaan ;) Mitään arpikudoksia tms. ei tuntunut. Takaosa oli kuulemma oikein hyvässä kuosissa. Isot kiitokset Timolle, että aikaa löytyi vielä näin ennen karsintoja :)

Ei voi ainakaan valittaa, että olisi kylmä, kun jo aamupäivästä mittari näyttää kolmeakymppiä Tein eka Topin ja Haltin kanssa ampparitreenit, ne menivät hyvin, vaikka estevälit oli turhan pienet. Hukalla tökki vähän välistävedot, mutta kun otin uudestaan Kaiman tultua kentälle ja oltiin vähän kasvatettu estevälejä, niin ei siinä enää mitään ongelmaa ollut. Hukan kanssa treenattiin puomia avustajan kanssa, jos vaan lähetän paikaltani, niin menee koko puomin alas asti, mutta jos kesken liikkeen stoppaan, niin kyllä se siihen reagoi, eli toistaiseksi ei auta muu kuin yrittää juosta alastulon ohi.

Tänään oli ehkä kesän polttavin päivä ja duunista lähtiessä tuli kunnon ukkosmyrsky, mikä ei onneksi meille asti ehättynyt kunnolla. Päätin superpainostavasta säästä huolimatta lähteä Ristarille euroepiksiin. Ensin treenasin vähän Topin ja Haltin kanssa. Ratoja olikin kaksi, joten extempore päätin osallistua Haltin kanssa hyppikselle. Halti oli kauhean tohkeissaan menossa radalle. Reppis ei kuitenkaan kovin kovaa jaksanut edetä ja yksi rima tippui, mutta Halti oli ihan onnessaan kun pääsi "kisaamaan". Ja ansaitsi mulle 2 € ;). Hukan kanssa mentiin vain agirata, olisi ollut mielenkiintoinen rata tehdä kokonaan, mutta olin päättänyt palkata puomin kontaktin, jos onnistuisi. Ensi oli A ja otti kontaktin, mutta ei pysähtänyt, käskin maahan ja motkotin vähän ja sitten jatkettiin rataa ja puomilla juoksin ohi, tosi hyvin Hukka otti sen, vapautin pituudelle ja pallo perään. No, Ristari on tietty tuttu paikka, mutta uskoisin, että vähän oli kisafiilistä ilmassa. Otin Hukan kanssa vielä vähän A:n kontakteja, jotka teki sitten tosi hyvin. Välillä salamoi ja ukkonen jyrisi, mutta onneksi pojat eivät välitä.

Episten jälkeen ajettiin järven rannalle ja uitin koirat yksi kerrallaan, ettei koko järvi raikaisi, kun klo oli jo yli 21. Nyt oli niin kuuma, että Topikin ui oikeasti, ei vain kahlaillut kuten yleensä. Sitten käytiin vielä vähän kävelemässä ja luulisin, että huomen aamulla joitakin nukuttaa :)

Meidän Pikku-Hukka on muka jo 7v. Ei tätä ajankulua ymmärrä :o Koska Hukkis hukkuu muutenkin leluvuoreensa, sai Hukkis synttärilahjaksi uimareissun toiselle paikkakunnalle :). Näytti olevan mieleinen lahja, josta myös isot pojat tykkäsivät ;)

Vloppu meni kaikissa muissa merkeissä kuin koira-happeningeissa, ma iltana kokeilin omalla pihalla ennakoivaa valssia ja kaikki koirat tajusivat heti hypätä esteen. Parin toiston jälkeen kokeilin vähän kauempaa ja hyvin lukivat, eivät sekoittaneet leikkaukseen. Pitääpi kokeilla myös kovemmasta vauhdista.

Tänään oli JAU:n karsintatreenit Ristarilla ja koutsina Anja. Anja oli suunnittellut 31 esteen sovelluksen karsintatuomareiden radoista. Ensin tehtiin 23 esteen rata kisanomaisesti ja osallistujat laittoivat euron panoksen likoon ;). Saimme Hukan kanssa väännettyä nippanappa puhtaan radan ja kun Anja oli kiltti ia:n kanssa, niin voitimme koko potin, jee :p. Leikkikisojen jälkeen teimme Hukan kanssa radan loppuosan, jolloin Hukka alkoi lipsua A:n kontaktilta, tuli alas asti, mutta ei odottanut lupaa. Anjalta saatiin pari kokeilemisen arvoista vinkkiä. Puomilta takaakiertohypyn Hukka meni eka suoraan, koska katsoin estettä, en koiraa enkä pitänyt ohjaavaa kättä tarpeeksi kauan päällä. Otettiin uusiksi myös pari kohtaa ekalta radan "pätkältä" ja meni paremmin, kun tiesi mitä tehdä. Tosi hyvät treenit jälleen ja nyt inhoamani "poikittaishypyt" onnistuivat välillä tosi hyvin päällejuoksuna, taisi joku palikka loksahtaa kohdalleen viime treeneissä.

Illalla Hukkiksen kanssa Lehtiön Anjan luokse tekniikkatreeneihin. Harjoiteltiin ensin parilla hypyllä ja sitten pienissä pätkissä pakkovalssia ja twistiä / päällejuoksua. Voisihan niiden olettaa olevan ihan selvää kauraa, mutta kuten olin etukäteen arvellutkin, löysi  Anja paljon parantamisen varaa ohjaukseen. Esim. pakkovalssin "merkkaaminen" on mennyt multa ihan ohi. Hukka luki parin palkkauksen jälkeen merkkausta tosi hyvin ja sille kannattaisi "merkata" hyvissä ajoin edellisen esteen jälkeen. Lisäksi treenattiin rytmitystä 6 hypyn kuviolla (mulle tuli mieleen ampiaispesän kenno, joten nimesin sen ampparitreeniksi :p), välistävetoja, takaahyppyjä jne., otetaan ihan ehdottomasti käyttöön. Lopuksi Anja selitti vielä ennakoivan valssin ja niiston ja miten lähtee niitä koirille opettamaan.

Niin paljon tuli asiaa, että pitää tehdä erilliset muistiinpanot. Oli kyllä aivan mielettömän hyvät treenit! Vaikka vielä illalla oli kuuma, niin Hukalla riitti intoa tehdä, kun pätkissä tehtiin, vaikka vauhti ei parasta olisikaan ollut. Nyt olisi kova hinku päästä kentälle treenailemaan kaikkea, mutta pitänee antaa Hukan huilia pari päivää.

Lelli-Halti pääsi duunin jälkeen isännän kanssa metsään juoksulenkille ja uimaan lampeen, joten lähdin illalla kentälle vain Topin ja Hukan kanssa. Tehtiin kaikkea pientä, kontakteja, eteenlähetyksiä, backlappeja, keppikulmia.. Näkymättömiä koiria on ollut loppuillan :)

Hukkis on nyt ilmoitettu karsintoihin  ja vaunupaikkakin on varattu, toivottavasti ei enää satu mitään.. Yli 3 kk:n kisatauko vähän ahistaa, enkä tiedä ehdimmekö edes mihinkään epiksiin ennen karsintoja. Muutamat ohjatut treenit on nyt onneksi varmistettu.

Heti aamusta Ristarille, operaatio isojen poikien väsytys, jatkettiin juhannuksen radalla. Hukan kanssa kontaktitreeniä, nyt tehtiin myös A ekan kerran sitten treenitauon jälkeen. Tosi hyvin meni. Puomilla pikkasen himmaili alastulolla kun pysähdyin alkuun, mutta kävi sitten läppäsemässä tassut. Kaima K tuli pentujen kanssa perästä kentälle ja tehtiin myös Hukan kanssa samoja simppeleitä lähetys- ja vetotreenejä parilla hypyllä ja mutkaputkella. Sitten treenattiin backlappia ja en osannut itse sitä enää edes ohjata :o, Hukka kyllä osasi, kun ohjaaja sai kätensä järjestykseen. Hukka irtoaa nyt vähän heikosti suorilla, pitää vahvistaa.

Tänään piti olla taukopäivä agista, joten treenattiin hieman ruutua, kun Halti käyhkäsi koko aamupäivän "tehdään jotain", vaikka tässä helteessä se ei kuitenkaan kauaa jaksa, vaan menee makaamaan puutarha-altaaseen. Kaikilta koirilta pääsi intohaukahteluja lähetyksissä, mutta en jaksanut niihin puuttua. Palkkasin ruutuun menon heittämällä pallon ja Topistakin on tullut niin pallohullu iän myötä, että sekin alkaa pitämään ääntä, kun pallo on kehissä. Tosin mielestäni parempi näin päin, että on motivoitavissa leluilla.  Hukan kanssa käytiin vähän juoksemassa. Hukka on aina ollut huono juomaan elektrolyyttijuomia pelkistään, mutta tänään lenkin jälkeen jo kelpasi. Laskeskelin juuri, että poikien omasta lääkekaapista löytyy 14 erilaista lisäravinnetta/vitamiinivalmistetta ja itselläni ei ole mitään :o

Mitäs sen parempaa tekemistä jussina kuin treenaata :p. Oltiin sovittu Sanna K:n kanssa, että mennään Ristarille vähän ennen klo 11, mutta aamulla ei nukuttanut yhtään, joten mentiin poikien kanssa Ristarille jo ysiksi. Rakensin valmiiksi alun ja osan lopusta Mujusen SM-kisojen maxien karsintaradasta, joka on niin paljon puhuttanut (ratapiirros löytyy: http://www.agilityliitto.fi/wordpress/?p=2221).

Ensin Topilla alkusuora vastaanottamalla, kutonen ulkokautta takaa ja seiska jonkinlaisella niisto-sokkarilla, kepit oikealta puolelta ja keppien lopussa puolenvaihto ohi juoksemalla ja lähetys putkeen. Topi meni ihan kivasti. Suoran putken jälkeisen välistävedot olivat Tollerolle vähän hankalat tai ei siis vain yhtä vähällä ohjaamisella taivu kuin kaverinsa. Haltin kanssa kokeilin alun sekä vastaanottamalla että itse kolmoselta lähtemällä ja sitten poispäinkäännöllä suoran jälkeiselle takaahypylle, hyvin onnistui sekin vaihtoehto. Kokeilin myös kepeillä puolen vaihtoa alkupäässä oikealle takaa leikkaamalla, välillä onnistui, välillä Halti jatkoi matkaa keppien läpi putkeen ja jostain syystä itsenäinen pujottelu ei meinnannut tänään millään onnistua, jätti aina vikan välin pujottelematta.

Hukan kanssa sitten koko rata kerralla läpi. Koska en kisoissa välttämättä uskaltaisi jättää koiraa odottamaan lähdössä n. 30 m:n matkaa, päätin lähteä liikkeelle radan ulkoreunan kautta ja koira mukaan kolmoshypyltä. Hukka tuli lujaa, mutta hyvin ehdin tekemään poispäinkäännön, sitten niisto-sokkarilla 7 hyppy ja lähetys kepeille, puolenvaihto keppien lopussa ohi juoksemalla, lähetys putkeen, töppöstä toisen eteen, kolmannella putkella en tehnyt mitään putkijarrutusta ja käännös valui pitkäksi, mutta vielä Hukka taipui kiikillä oikealle hypylle, mutta välistävedot meni vähän kankeiksi ja putkella 16 tein sokkarin ja Hukka ehti putkesta turhan pitkälle, mutta vielä taipui hypylle. Lopussa ei sitten mitään ihmeellistä ollutkaan. Nollalla kuitenkin läpi ;). Ihan kiva, kun ei olla moneen viikkoon menty rataa. Myös kaiman tytöt tekivät puhtaat radat heti ekalla yrityksellä. Kokeilin sitten lähdön vastaanottamalla, hyvin Hukka pysyi lähdössä. Putkisuoran tein uudestaan ja tällä kertaa heti kolmanteen putkeen mentäessä haltuunottoa ja nyt kääntyi paremmin ja välistävedotkin olivat sitten sujuvammat. Ei viitsinyt vielä enempää hinkata. Lopuksi vauvakeinulla vähän kontaktitreeniä.

Loppulenkillä neljän tytön kanssa pojat käyttäytyivät keskenäänkin ihan hyvin, että ehkäpä pahimmat erimielisyydet ovat toistaiseksi ohi. Topin on jo kovasti pessyt Hukan korvia ja silmiä ja yksi ilta jo hieman leikkivät keskenään. *koputtaa puuta*

Ristarille taas aamupäivästä. Tänään oli joukkue-SM:t, joita en jaksanut lähteä katsomaan, kun ohjelmaa riittää muutenkin. Kavereiden psta jännäiltiin ja tulospalvelu toimi kivasti. Ristarille oli tehty sopivasti valmiiksi ihan haasteellinen rata ;), jonka ystävällinen seurakaveri näytti. Olisi tehnyt mieli mennä koko rata, mutta otin sitten vain kaikkien koirien kanssa kolmea kohtaa. Kaikki koirat olivat hyviä, oma radanluku oli vähän hakusessa, ettei kuviot ekalla yrityksellä onnistuneet.

Johanna laumansa kanssa sattui kävelemään kentän ohi ja tehtiin sitten vähän ohitusharjoituksia, mistä meillä on ollut puhetta vissiin viimeiset puoli vuotta.. Ensin koekaniina toimi Hukka ja sitten vaihdoin Topiin. Tietty kun tilanteet olivat järjestettyjä ja omistajat vähemmän hermostuneita, niin kaikki koirat käyttäytyivät ihan hyvin :p

Ai niin, punkkikarkotteista. Laitoin pari päivää sitten Frontlinet isoille pojilla ja tuosta aineesta Halti ei ole saanut mitään oireita. Exspot ja Bayvantic ovat aina aiheuttaneet sille alkuun kauhean kutinan.

Topin "luomi" takareidessä on kuulemma 99%:n varmuudella vaaraton ihokasvain, joita tulee vanhoille koirille. Sen voi polttaa pois, mutta  vaatii koiran nukutuksen ja just nyt ei kiitos mitään operaatioita, jos ei ole pakko. Haltin selästä löysin eilen ihonalaisen patin ja se on taasen tod. näk. rasvapatti, joka ei sekään vaadi toimenpiteitä, jos ei ala ihmeemmin kasvamaan tms. Isot pojat eivät kuulemma ole enää nuoria (!!), että kuuluu ikään, että alkaa moisia mollukoita ilmestymään.

Tänään käytiin aamulla juoksemassa ja koirat olivat kivan väsyneitä ;), mutta erehdyttiin ottamaan päikkärit ja johan kaverit olivat ladanneet akkunsa. Otettiin sitten takapihalla vähän keppikulmia, kontakteja, tikapuu- ja jumppapalloharjoitteet ja päälle ristiseisonnat. Hukka vaikuttaa ihan ok:lta, että jospa ensi viikonloppuna jo uskaltaisi aksata vahän enemmän.

Pitkästä aikaa lämmin aamu ja aurinko paistoi (ei paista enää..). Kolmisen tuntia vierähti Ristarilla kuin siivillä, välillä treenaillen ja välillä aurinkoa ottaen. Kuvista välittynee tunnelmia ;). Pari räpsyä lisätty jälkikäteen myös aikaisempaan kirjoitukseen minilomasta.

Halti jumppasarjalla:

Onnellinen pieni koira, jolla on aika pitkä kieli:

Haltia naurattaa:

Hukka ja aika perfecto puomin kontakti (ei avustajaa paikalla, ohjaaja kameran takana):

Topi - still looking good:

On se komia:

Mentiin koko lauman kanssa Ristarille vähän tekemään minihypyillä jumppasarjaa ja isot pojat saivat rillutella vähän muutakin. Hukan kanssa treenattiin puomin kontakteja, A:ta ja keinua ei uskalla vielä ottaa. Hyvin oli kontaktit Hukalla hankassa. Kerran kun lähetin Hukan itsenäisesti puomin alkupäästä, pysähtyi vähän ylös ja kääntyi katsomaan, odotin hetken ja sitten Hukka tuumasi, että ai niin, nää etutassut tänne maahan asti.

Tulevan vlopun SM:t päätettiin suosiolla jättää väliin, mutta ei kyllä näytä kauhean hyvältä valmistautuminen MM-karsintoihinkaan. Silloin kun itse pääsisin treeneihin, niin treenejä ei ole ja silloin kun on, en taas itse pääse duunin takia. Alkukesän kisat jäi kisaamatta ja nyt taas ennen karsintoja ainoa mahdollisuus olisi viikolla järjestettävät kisat. Ja ehtiikö niihinkään duunista. Plääh. Joka kesä on ollut jotain extraa koiraharrusrintamalla, pidempiä reissuja ja isoja happeningeja, mutta tälle kesälle ei ole mitään plänejä.

Torstaista sunnuntaihin vietetettiin miniloma böndellä. Pojat tulivat hyvin toimeen vaunun ahtaissa tiloissa ja muutenkin on sujunut ihan hyvissä merkeissä. Käytiin juoksemassa, koirat pääsivät uimaan ja vähän treenailtiin irtoamista kun kerrankin oli tilaa. Laitan kuvia kunhan ehdin (lomallakin voi olla kiire..).

Topilla ja Haltilla oli M&M:n uudet punkkipannat ja Tollolta löysin jo yhden punkeron poskesta. Hukalla on exspotit. Täytyy käydä hakemassa muillekin kunnon myrkyt apoteekista, ei innosta ottaa riskejä punkkien levittämien tautien suhteen. Sunnuntai-iltana hieroin koirat kevyesti ja luulin löytäneeni Topin takareidestä jättiläispunkin, mutta se olikin joku ihokasvain. Ei kuulemma syytä paniikkiin, mutta täytyy vilauttaa lekurille.

Lomapesä:

Hukan tarkkailuasema:

Tilaa temmeltää:

Kyllästyin eilen koirien eristämiseen ja jahkailuun siitä miten ja milloin koirat olisi parasta päästää yhteen. Päätin sitten istuttaa kaikki eteiseen, remmit kaulaan ja lenkille "nyt mennään eikä meinata". Alkumatkasta oli vähän jäykkää, mutta paluumatkalla olivat kuin ennenkin. Ei olla pitkään aikaan käyty kunnon lenkillä ja oli aika kuuma, joten koirat olivat ihan tööt kun päästiin kotia. Eivät sitten illalla ainakaan jaksaneet kähinöidä, Tollo pesi jo Hukan korvia ja nukkuivat vierekkäin ihan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Toivotaan, että sama meno jatkuu.

Hukan alahuuli on onneksi alkanut umpeutua ja molempien koirien haavat näyttävät paranevan hyvin, mutta eihän nuo vielä missään "kunnon lenkki" saati agitreenikuosisa ole.  Parina päivänä on nyt tehty ristiseisontoja ja tikapuutreeniä, niissä kun ei tule hypittyä tai muuten reviteltyä.  Yhteen en ole vielä uskaltanut Hukkaa ja Topia päästää, pienellä remmilenkillä pojat kävivät yhtäaikaa pari päivää sitten ilman mitään rähinöitä, mutta jonkun hajuläntin kohdalla Hukan ylähuuli alkoi taas nousta. Jotain jännitettä siis yhä ilmassa. Tänään kävin koirien kanssa Ristarilla, ensin Topin ja Haltin kanssa lenkillä ja sitten vähän leikittiin, tokoiltiin ja otettiin makkararuutua. Ja sitten sama rumba Hukan kanssa, Hukka pääsi tänään ensimmäistä kertaa vapaana lenkille (lyhyelle sellaiselle) leikkauksen jälkeen. Autossa omissa häkeissään pojat olivat ihan ok silloin kun olin itse paikalla, mutta pari kertaa kuulin Topin ja Hukan rähisevän keskenään kun puuhastelin Haltin kanssa. Lopettivat kyllä heti kun tulin paikalle tarkistamaan tilanteen. Aina kun Hukka on ollut yksin pidempään, se menee ihan iloisena Topin ja Haltin luokse (aita tai portti siis välissä), mutta heti kun sen kanssa on vietetty kahdestaan aikaan, niin jo se kohottaa itseään ja alkaa kyttäämään Topia. Pitää jotenkin yrittää saada sille selväksi, että moista huonoa käytöstä ei hyväksytä. "Yleisfiilis" on rentoutuneempi kuin vaikka viikko sitten, mutta ehkä parempi vielä odotella. Hankala tilanne kun koirat ovat muutenkin täynnä virtaa ja varmaan turhautuneita, kun ei vielä voida mitään oikein kunnolla tehdä + muut poikkeusjärjestelyt lisäämään stressiä.

Noususuhdannetta ei tullut. Helatorstain alla Hukka, entinen Topin paras kaveri, jatkoi Topin haastamista oikein urakalla ja Topille tuli tietty mitta täyteen -> tappelu. Hukka sai pienen reiäin etujalkaan ja mustelmia. Ja taas jätettiin kisat väliin. Ilmeisesti Topin saama hormonihoito pisti Hukan pään sekaisin eli se koki olevansa talon ainoa oikea mies ja velvollinen ottamaan ohjat omiin tassuihinsa. Ja Topihan ei ihan perusluonteesta psta alistu muille. Aikaisemmin poikien välisille kahinoille on aika ollut joku "syy" ja kahinan jälkeen ei ole jääty kyräilemään, mutta nyt Hukan käytös oli ihan silkkaa "vainoamista", se esim. blokkasi Topin kulkuväyliä. Emme keksineet muuta vaihtoehtoa kuin viedä Hukka nopeasti kastroitavaksi. Olisin itse halunnut joskus tulevaisuudessa nimenomaan Hukan pennun, että pikkasen harmitti sekin... Tanskasta ja Hollanti-Saksa -akselilta löytyy toki samaa perhettä, jos joskus vielä islantilaisen hankinta tulee ajankohtaiseksi.

Itse leikkaus sujui oikein hyvin ja myös toipuminen alkoi hyvin. Pidin isot pojat varm. vuoksi erotettuna Hukasta, Hukka vietti yönsä häkissä samoissa tiloissa kuin muutkin. Kaikki vaikutti ihan ok:lta ja niinpä viikko leikkauksen jälkeen päästin koirat pihalla yhteen. Kaikki sujui hyvin, ei kyräilyä tai murinoita. Luin itse kirjaa ja yht'äkkiä Hukka ja Topi kävivät suoraan toistensa kimppuun ilman mitään ennakkovaroituksia ja Halti kasan päälle "jee mylly". Haltin sain heivattua sisälle toisten jatkaessa. Tällä kertaa ottivat oikein kunnolla yhteen, grillit ja penkit kaatuivat ja koirat painivat pitkin ruusupuskia. Saimme ne lopulta erotettua toisistaan vesisuihkun avulla. Enpä paljon kauheampaa tiedä kuin omien koirien tappelut :( Tappelu näytti tosi pahalta ja verta valui sieltä täältä. Onneksi jäljet eivät olleet niiiiin pahat kuin olisi voinut olettaa, mutta ihan riittävät. Ja taas perumaan kahdet kisailmot. Hukalta oli irronnut yksi alaetuhammas, alahuuli oli viiltynyt auki ja etujaloissa reikiä. Topin etujalat oli tikattu huolella ja naamassa pienempiä reikiä. Onneksi Hukan leikkaushaava oli kunnossa Kun olin saanut haavat putsattua, tungin Topin häkkiin. Hukka meni sen viereen nukkumaan kun aisti, että nyt omistajat ovat todella kypsiä. Kenties koirat olisivat tulleet paremmin toimeen keskenään ja lauman erottaminen toisistaan aiheuttaa aina jännitteitä, mutta en uskaltanut ottaa enää mitään riskejä Hukan leikkaushaavan suhteen. Niinpä kävimme ostamassa parit koiraportit ja nyt Hukka elää erillään Topista ja Haltista. Haltin kanssa Hukka on ihan ok, mutta Topin kanssa on yhä jännitteitä ilmassa, välillä makoilevat kaikessa rauhassa portin molemmin puolin ja välillä taas kurnutetaan ja tuijotetaan. Ei kyllä ole mitään herkkua omistajallekaan tämä erottelumeininki..  Päätin kuitenkin odottaa vielä jonkin aikaa ennen kuin seuraavaksi kokeilen koirien yhteenpäästämistä, koska koiran testosteronitaso ei laske heti leikkauksen jälkeen ja ainakin toivon, että hormonit olisivat pääsyy Hukan muuttuneeseen käytökseen. Lisäksi koko lauman kanssa on otettu jälleen kerran käyttöön "kylmät suihkut" sun muuta. On ihan syvältä, että näin vanhojen koirien kanssa joutuu vielä vääntämään (henkisesti) ja miettimään koko ajan  myös omaa käytöstään, mutta ehkä se on nyt vaan uskottava, että on elinikäinen projekti. Meidän koirat nyt vaan ovat sellaisia pikkususia, ettei niitä pidetä "sinne päin".

Topin haavat näyttää parantuneen hyvin. Hukan leikkaushaava näyttää erittäin hyvältä ja muutkin haavat ovat parantuneet hyvin, mutta alahuuli on yhä "vereslihalla". Tärkeintä on tietty saada koirat taas kuntoon ja lauma palautettua yhteen - aika näyttää. Näillä näkymin SM-kisat jäävät Hukan kanssa väliin, vaikka antidoping -sääntöjen psta osallistuminen näyttäisi olevan mahdollista. Itse koen kuitenkin, että SM-kisoihin osallistuttaessa koiran pitäisi olla ns. huippukunnossa fyysisesti (etenkin jos koira ei ole maailman nopein muutenkaan) ja jännittävällä ohjaajalla saisi olla kisarutiinia alla, vaikka itse lajiharjoittelu olisi jäänyt vähemmälle. Parin viime päivän aikana ollaan päästy vasta hihnassa "pissalenkeille", joten ei hyvältä näytä.

Hukan viettäessä saitsua, osallisituin Haltin kanssa Jalosen kurssin nollatreenikertaan ja Haltihan oli ihan pätevä. Ihanneaikoihin ei päästy, mutta hienosti Halti teki puhtaitakin ratoja, mikä ei ollut mikään itsestäänselvyys ;) Vikalla kerralla osallistuin sitten vain videokameran kanssa opetusmielessä.

Näin meillä tänään, toivotaan parempaa huomista..

Kirjoittelut on jäänyt viime aikoina väliin, joten nyt randomina mitä mieleen muistuu.

27.4. Kari Jalosen tehotreenikurssi osa I

Sarjassamme olemmeko hulluja kun lähdemme suoraan duunista ajamaan Lempäälään agitreeneihin ja takaisin kotona puolen yön aikaan.. Mutta treenit oli hyvät. Ratana oli MM-kisojen toisen tuomarin 20 esteen rata ja sitä kellotettiin eri ohjausvaihtoehdoilla. Hukka luuli olevansa kisoissa ja hyppäsi ekat kontaktit tosi törkeästi, palautus ja sitten teki taas hyvin. Ekat yritykset meni siis ketuiksi, saatiin rata tehtyä myös nollana, jolloin aika sijoittui kuulemma karsintojen ja kyläkisojen IA:n välille ;) Muistettavaa: pidä ohjaus Hukan kanssa mahdollisimman suoraviivaisena ja simppelinä, jolloin vauhti säilyy paremmin ja rintamsuunta sinne minne ollaan menossa. Hukka kuulemma kääntyy tosi tiukasti esim. täyskäännöksissä, mutta aikaa palaa muualla kaarroksiin, jotka siis johtuvat ohjauksesta. Kuulemma kannustin koiraa tosi hyvin ja pakko myöntää, että ei sitä tuttujen treeneissä jaksa aina niin tsempata, vaikka pitäisi.

4.5. Kari Jalosen tehotreenikurssi osa II

Rajujen vappujuhlien seuraksena Hukka oli estynyt osallistumaan, mutta onneksi naftaliineista löytyi Halti. Pikkasen epäilytti kuinka jaksaa kunnon ratatreeniä, mutta hyvinhän tuo jaksoi. Pelättiin myös että menee ihan jumiin moisen revittelyn jälkeen, seuraavana päivänä hieroin Haltin kevyesti ja ihan hyvin liikkui jne. Halti on kovaa tekoa :p. Ensin oli 14 esteen pätkä, jossa olisi pitänyt mielellään pystyä jättämään koira puomin kontaktille ja Haltia ei oikein pysty jättämään, välistäveto ja sen jälkeen takaakierto eivät sitten meinanneet millään onnistua. Jalonen ehdotti ihan vaan mukana juoksemista hypyn taakse ja välistäveto sitten työntämällä kuin myös seuraava takaakierto. Toimi. Ei kyllä tullut itelle mieleen. Sitten tehtiin 20 esteen rata ja saatiin se jopa ekalla yrityksellä tehtyä nollana. Yhdessä sokkarissa olin myöhässä ja saksalainen huolimattomasti tehtynä ei toiminut Haltille kuten Hukalle. A:lta tullessa oli pituus hieman vasemmalla ja sen jälkeen poikittainen hyppy ja keinu. En keksinyt kohtaan mitään muuta kuin leikata pituuden jälkeen, mikä onnistui mutta söi vauhtia. Jalonen ehdotti lähettämään koiran pituudelle ja ottamaan itse siinä sitten sivuetäisyyttä ja kipittää hypyn taakse ottamaan koira vastaan. Toimi sika hyvin ja koiralla säilyi vauhti paljon paremmin. Eipä olisi tuokaan tullut itselle mieleen. Noita kohtia viilailtiin ja kun lopetin "prinsessaohjauksen", niin saatiin mielestäni rata tehtyä oikein hyvin.

Tilitystä

Viime päivien lenkeillä on sattunut kaikkea vähemmän mukavaa. Yksi päivä rotikka uros karkasi pellolla meidän luokse, juoksi vaan täysiä poikien päälle, jotka olivat mulla vielä hihnassa. Ensimmäinen ajatus oli että nyt tuli pojille noutaja. Tiputin remmit käsistä, larjuin kuin hullu koiralle ja heitin hiekalla sitä kylkiin, mutta eipä tuo paljoa välittänyt. Onneksi meidän koirat kerrankin olivat hiljaa eivätkä alkaneet rähisemään. Ensi rotikka ahdisteli Topia, joka patsaana tuijotti koiran pois, sen jälkeen rotikka kävi härkkimässä Haltia ja siirtyi sitten Hukkaan. Siinä vaiheessa ryntäsin koiraa kohden täysiä karjuen ja perääntyihän se lopulta. Ilmeisesti kyseessä oli suht nuori uros, joka halusi vähän mitellä voimiaan, mutta ehkä alkoi vähän epäröimään kun vastassa oli vanhempia uroksia ja vielä hullu emäntä. Onneksi selvittiin säikähdyksellä, tossa olisi voinut käydä todella huonosti. Rotikan ulkoiluttajat (about 10 ukkoa), eivät tietty edes kysyneet kävikö mitään, saati että olisivat kytkeneet sen jälkeen koiransa.. Seuraavana päivänä aitaamattoman talon pihalta yritti  kookas uroskoira karata meidän luokse autotielle ja ensimmäiseksi aloin huutaa "PRKELE EI", jotta koira ei uskaltaisi tulla pidemmälle. Omistaja sai lopulta koiransa kiinni ja sen jälkeen haukkui minut "kiroilevaksi akaksi". Just. Mä ainakin olisin vain kiitollinen, jos joku häätäisi meidän koirat vaikka millä keinoin pois, jos olisivat menossa toisen koiran luokse ilman lupaa tai vaikka autotielle.

Tänään olisi ollut Hukan kanssa kolmen startin kisat ja meille vielä hyvä sääkin eli kylmää, mutta Hukan katkenneen kynnen takia en uskaltanut vielä osallistua ettei kynsi vaan kuluisi auki, radalla kun ei voi töppöstä pitää. Mentiin sitten 2,5 h mettälenkille ja tällä kertaa varustauduin purkein ja ketjuin, että ei sitten tarvitsisi kirota ja järkyttää muita ihmisiä, jos tulee "tilanteita." Saatiin onneksi olla vaihteeksi rauhassa.

Viime viikot ovat vaihteeksi menneet ihan penkin alle Hukan treenejä ja kisoja ajatellen, toivottavasti suunta tästä muuttuu..

Tein Hukan treenien radan ensin Tollon ja Haltin kanssa. Topi oli kovin irtoavalla tuulella :o. Hirveästi se on kyllä muuttunut entisestä, huutaa radalle ja se on jo aika kummaa, että haluaa enemmin lelun kuin nameja. Kävi kunnon päälle.

Hukan vuorolla sitten selvisi, että olisi löytynyt paljon fiksumpiakin ohjausvaihtoehtoja kuin mitä Haltin ja Topin kanssa yritin. Oli aika kinkkinen rata, ohjaajalla kiire ja ansoja riitti. Ihan tehtävissä toki, mutta motoriikkavammaisen ohjaajan takia Hukka joutui tekemään pätkissä toistoja toiston perään. Itselleni yllättävää oli, että Hukka kesti pujottelun itsenäisesti seinään kohden ja että kesti kepeille mentäessä ohjaajan puolen vaihdon melkein koiran päälle juosten. Kontaktit oli hyvät. Keinulle, jota ei pitänyt mennä, Hukka ajautui ties kuinka monta kertaa, mutta hyvin teki aina itsenäisesti alastulon ohjaajan hyppiessä tasajalkaa paikallaan kerkeleitä päästellen... Mutta siis juu, hyvät ja kivat treenit :).

Tehtiin pientä pätkää saksalaisen tuomarin radasta. Olin jo sen verran väsynyt, ettei enää oikein leikannut ja tiedä sitten mikä ohjausvaihtoehdoista oli paras. Kaikki koirat menivät hyvin. Hukan kontaktit erinomaiset.

Hukka kisasi sangen onnistuneesti lainaohjaaja-Sannansa kanssa, parilla oli takanaan vain yhdet yhteiset treenit. Hukan piti tietty lisätä vähän jännitystä peliin eikä se ottanut kisapaikalla Sannaan mitään kontaktia, ei huolinut edes nameja, katseli vaan kaikkia vieraita ihmisiä. Lähdössä Hukka oli nuokkunut, mutta kun ohjaaja kutsui "tule", niin sitten oli kuulemma lähtenyt täysiiiii ;). Ekan radan jälkeen Hukkis oli sitten jo ollut ihan Sannan perään, kun oli tajunnut että "tän kanssahan pääsee radalle". Näköjään Hukalla on ihan oikeasti jotain paloa radalle.

Eka rata oli ollut hyvä 0 ajalla -2,78 s ja hienosti 7.sija/55. Hyppiksellä Hukka varasti lähdöstä ja sen jälkeen parivaljakolle tuli erimielisyyttä esteen suorituspuolesta silllä tuloksella, että koko hyppy hajosi :D ja siitä hyl, mutta ei haitannut koiran eikä ohjaajan menoa. Vikalla radalla Hukkis oli jo kuulemma väsynyt, eikä mikään ihme kun yöunet jäi vähiin ja tankkauksetkin oli huonosti hoidettu laiskan omistajan takia. Puhdas rata kuitenkin ja yliaikaa vaivaiset 0,75 s ja sijoitus 5./53. Ilman tuota yliaikaa olisi tullut serti, mutta ollaan nyt supertyytyväisiä tuloksiin ja siihen, että Hukka OTTI KAIKKI KONTAKTIT, myös ihan ohijuoksemalla.

Kisoissa oli ollut sikahyvät palkinnot ja Hukkakin sai hienon Hurtan nahkaremmin :) Suuret kiitokset kaimalle Hukan hienosta ohjauksesta ja huolenpidosta kisapäivän aikana!

... eli karvanlähtö. Ja kurapas** kelit. Tekisi mieli pistää trimmauskone laulumaan ja vetää kaikki koirat nudeiksi...

Hukka ja karvakasa 5 minsan karstauksen jäljiltä, terveisiä vaan sille tuomarille, joka oli sitä mieltä, että koiralla pitäisi olla enemmän pohjavillaa ;):

Haltilla myös ihan kiitettävä karvanlähtö päällä. Halti haluaisi karvoistaan tyynyn:

Tollo oli ilmeisesti ehtinyt jo hinkata irtokarvansa huonekaluihin ja mattoihin.

Ohjaaja potee kevätväsymystä, joten Hukka matkaa tuleviin la kisoihin lainaohjaajan kanssa. Kaima K meni sitten myös Timon treenit Hukan kanssa, jotta saisivat vähän tuntumaa toisiinsa.  Ihan hyvin Hukka lähti lainaohjaajan mukaan ja luki ohjauksia. Tosin sillon kun poistuin hallista, niin aina ovelle päin rataa mentäessä oli kuikuillut ovelle. Ekalla A:n kontaktilla kuulemma hieman lipesi, mutta kaima otti uusiksi ja sen jälkeen Hukkis kuulemma oikein tömpsäytti kontaktit.

Treenien jälkeen käytiin lenkillä pelloilla koko lauman + Rubiaisen kanssa. Halti ja Topi korkkasivat uimakauden ja läträsivät kaikki ojat, johan siinä hiki tulee islanninvesiäisille kun on kymmenisen astetta lämmintä.

Ke piti jättää duunin takia Timon treenit väliin, boooring. Lumet ovat sulaneet sen verran, että keinu ja puomihärpäke löytyivät pihalta ja melkein ehjinä. Niitä ollaan sitten vähän otettu ja eipä Hukka tehnyt minipuomia enää yhtä itsenäisesti kuin viime kesänä ilman targettia.. Tänään käytiin hallilla koko lauman kanssa, palkkasin Hukkaa puomin ja keinun kontakteille yhdistettynä rataan ettei erottaisi heti, että kyseessä on kontaktitreeni. Hukan kontaktit olivat tänään taas tosi hyvät, paitsi kerran kun alastulolla menin ihan puomin viereen, niin pysähtyi. Tääkin saattaa olla yksi kisoissa tökkivä tekijä, että ryysään enemmän puomiin kiinni ja treeneissä taas tulee pidettyä enemmän sivuetäisyyttä? Täytyy katsella uusiksi viime aikaisia kisavideoita. Pöytääkin tuli puoli vahingossa tehtyä, iloinen yllätys oli, että kaikki koirat pysähtyivät suoresta putkesta pöydälle odottamaan vaikka jäin itse taakse n. 10 m päähän hypyn taakse ottamaan vastaan.

Olipas kiva viettää pääsiäislomaa muissa merkeissä kuin joissain koko päivän kestävissä megakisoissa. Halllille sain sentäs raahauduttua ja tänään sain hyvin pidettyä "agility is fun" -fiiliksen ;)

Muistin virkistykseksi tehtiin pöytää, tänään oli hyvin kaikilla hallussa eikä pöydälle pysähtymistä sotkettu kontaktin alastuloon. Sitten tehtiin pientä radan pätkää mukana puomi ja A. Sitä taas tänään mietin, että kun Hukka reagoi voimakkaasti ohjaajan liikeen pysähtymiseen silloin kun sillä ei ole targettia näköpiirissä (oli se sitten lelu tai apuohjaaja), niin ehkä jos tuota kontaktiesteiden suorittamista saisi vielä "häiriövarmemmaksi", niin voisi auttaa kisoissakin.

Tällä kertaa käytiin ensin juoksemassa ja sitten vasta treenaamassa. Tollon kanssa tehtiin vain jumppasarjaa ja keppikulmia. Keppikulmat olivat tänään muka ihan uusia, mutta uusintayrityksillä palautuivat mieleen. Haltin kanssa otettiin maasa pelkkää puomin alastuloa, ei se nyt ihan klaaraa vielä ole, mutta jotain hajua. Päälle jumppasarjat ja pujottelut, Haltikaan ei osannut tänään ensin pujotella itsenäisesti loppuun asti, kolmannella yrityksellä tyytyi kohtaloonsa.

Ensin otin Hukan kanssa maassa pelkkää puomin "alastuloa", tiedä sitten onko tuosta enemmän vain haittaa kuin hyötyä, ainakin tänään taisi Hukan mielestä puomi loppua kesken. Pitkästä aikaa oli "avustaja" paikalla, joten saatiin koira oikein kunnolla hetsattauna otettua puomia niinkin, että lähetin koiran suorittamaan itsenäisesti puomin + tai kesken puomin pysähtymällä, ja niin vaan kaikki kontaktit onnistui. Avustajakin ihmetteli, että on se kumma ettei kisoissa onnistu.. Kokeilin myös alastulolla "rääkymistä" ja silläkään ei ollut hyppyefekti vaikutusta, vauhti hidastui, mutta silti läppästiin etutassut maahan. Hukkis olisi ihan kauhiasti jaksanut leikkiä avustajansa kanssa, taidan olla liian vaativa ja paineistava.. Keppikulmat onnistui joka kerralla.

Hallilla oli joku rata valmiina, tein sitä sitten Topin ja Haltin kanssa. Topi meni yllättävän hyvin, tuli hyvin mukaan ohjauksiin ja teki jopa itsenäisesti keinun, kun itse jäin välissä olevan mutkaputken taakse. Samaisessa kohtaa Haltia piti ensin hieman auttaa, mikä oli vähän yllättävää.

Hukkiksella oli Timon 30 esteen rata, joka ei taas mennyt ohjaajan päähän millään, unohtelin vähän väliä mihin piti mennä ja olin tehnyt ihan tyhmän ohjaussuunnitelman. Sitten alkoi jo hatuttaa ja Hukka alkoi rauhoittelemaan eli hidastelemaan. Eikun jäähylle. Jäähyllä sain psyykattua vähän iloisempaa otetta ja parempaa keskittymistä. Rata oli täynnä inhoamiani poikittaishyppyjä, mutta ei niissä sitten mitään ongelmaa ollut kun vaan ohjasi oikein, mikä onkin aina niin helppoa tajuta ;) Hukalle radassa ei ollut mitään vaikeaa, paitsi yhdessä kohtaa valitsi koko ajan pussin sijaan viereisen hypyn, ekalla kerralla hukkasin koiran, mutta seuraavillakin yrityksillä valitsi hypyn, vaikka katsottiin, että ohjasin ihan kunnolla. Piti sitten oikein liiotellen heiluttaa viikatekättä, että meni pussiin. Timo päivitteli, että Hukka lukee uskomattoman hyvin saksalaiset, vaikka ohjaukseni niissä on tosi vähäeläistä ja huolimatonta. Mä käytänkin itäsaksalaista ;)

Treenien jälkeen uskallauduttiin hölkkälenkille purtsille, koska ihana "latujen kunnossapito lopetettu" kyltti oli ilmestynyt :)

Iltalenkillä Halti tillitti koko ajan vieressä "heitä nyt edes", kun "tosimiehet" Hukka ja Topi sen sijaan mennä viilettävät nenä kiinni maassa hajujen perässä. Tiputtelin sitten matkalla salaa remmejä, paperilappuja yms. ja lähetin Haltin takaisin noutamaan niitä. Tosi hyvin löysi kaiken ja kovin ylpeänä sitten toimitti hukatut esineet takaisin. Ennen ei esim. halunnut kantaa remmejä, mutta nyt sekin on kivaa..

.. tällä kertaa Kotkan kisoihin. En muistanut, että kelloja pitäisi siirtää, joten aamu alkoi jokseenkin infernaalisesti. Reissussa oli mukana minikoira, joten matkaan olisi pitänyt lähteä jo klo 6 maissa aamulla, talviaikaa siis klo 5. Kaikesta säätämisestä huolimatta ehdittiin onneksi hyvissä ajoin kisapaikalle.

Eka rata oli hyppis, tehtiin nollana, mutta yliaikaa tuli joku 1,06 s. Parista kohtaa olisi voinut nipistää, mutta harvemmin sitä täydellisiä ratoja tulee tehtyä.. Tokalla agiradalla Hukka tuli puomin alastulon vinoon, mistä ei virhettä tullut, mutta päätin ottaa puomin uudestaan eli hyl siitä. Tokalla yrityksellä Hukka tuli tosi hyvin alas asti ja suoraan, vapautin putkeen ja kirmattiin radalta pois. Vaan eipä ollut tuosta hyötyä, vikalla agiradalla tehtiin puhdasta rataa ja eikun Hukka loikkaa ihan törkeästi puomin alastulolta. Radalta ei tullut kuin pari nollaa, että oishan ton taas voinut jättää väliin.. Vi**ttaa kun saat vaikeat kohdat onnistumaan, niin sitten pitää aina tulla joku typerä kontaktivirhe. Seuraavaksi pitänee sitten kokeilla sitä, että jos loikkaa, niin ei oteta kontaktia uudestaan eikä jatketa, vaan vain kävellään pois radalta.

Nyt olkkarin lattiaa koristaa laudan pätkä, jota pitkin Hukkis saa prkle ravata joka päivä..

Haltin kanssa treenailtiin vähän A:n ja keinun alastuloja ja aika hyvin näyttää hiffanneen pysäytyskontaktit, mitä ollaan nyt pari kertaa treeanattu. Ajattelin vaihteeksi vähän panostaa Haltinkin kontakteihin, jos vaikka SKL:ssa jotain sääntömuutosta tapahtuisi ja vielä ehdittäisiin veteraani-iässä hieman kisata. Topin kanssa hömpsöteltiin vain hieman :). Hukan kanssa  A:n ja keinun kontakteja, mitkä onnistui aivan nappiin. Lisäksi keppitreeniä, tänään onnistui kaikki keppikulmat, takaaleikkaukset, useamman metrin vedätykset, sokkarit ja sivuirtoamiset. Hassua sinänsä, sillä usein tuntuu että pujottelu on yksi meidän heikoimmista jutuista.

.. tänään Timon treeneissä ja ohjaajalle iski motoriikkavamma. Ekalla yrityksellä päästiin aina ehkä kaksi estettä läpi.. Hukkaakin ehkä ahdisti vähän ahtaat viennit. Sitten kun ohjaajan ajoituksia ja niinkin vaikeaa asiaa kuin ohjaavan käden vaihtoa :o , oli hiottu kymmenkunta kertaa erinäisissä kohdin, saatiin rata yhtä kohtaa lukuunottamatta tehtyä puhtaasti, tökkivä kohta oli A:lta takaisinpäin hypylle, jonka jälkeen putki ja kepit vierekkäin ja keppien sijaan piti mennä suoran putken kauimmaiseen päähän, joka lähti n. keppien puolivälistä. Putken ja keppien väli oli tosi ahdas ja aina Hukka oli kepeillä. Kuuliainen Hukka kuuli puhinani kun meni pieleen, jätti kepit kesken ja köpötti putkeen "ai tännekö piti mennä", pieni raukka. Kyllähän tuokin kohta onnistui kun ohjaaja ohjasi "oikein", mutta olipa  ohjaajalle kauhian vaikeaa. Onneksi ei olla kisoissa vielä törmätty moisiin kuvioihin ;)

Isot pojat pääsivät vain lenkeille mukaan. Kotiin päästyä oli pakko lähteä heti uudestaan lenkille kun oli niin mahtavan keväinen sää, lämmintä ja aurinko paistoi aivan pilvettömältä taivaalta. Lisää tällaisia päiviä, kiiitos!

Aamupäivällä hallille koko lauman kanssa, kontakteja ja keppikulmat/häiriöt. Treenit meni hyvin, ei valittamista. Lopuksi käytiin vähän juoksemassa ja nyt on hyvin hiljaista porukkaa.

Viime päivät ovat menneen ihan hunningolle treenien suhteen erinäisistä syistä, mutta tänään tulikin treenattua sitten koko rahan edestä. Timo oli jakanut radan kahtia, ensin 19 esteen pätkä tehväksi nollatreeninä, sitten 14 esteen pätkälle sama juttu ja lopuksi molemmat yhdistettyinä 33 esteen radaksi. Tein eka Topin kanssa ekan pätkän pariin otteeseen. Tollo on ollut viime ajat aivan sekaisin naapuriston juoksunartuista, vainoaa Hukkista hullunkiilto silmissä, lenkillä vetää kuin iso sika eikä ole ulkona pystynyt keskittymään yhtään mihinkään tekemiseen. Odotukset treeneihin ei siis olleet mitenkään korkealla. Yllättäen Tollo oli ihan tohkeissaan cuzzistaan, intoa riitti ja oli paikkapaikoin ihan agilityä :o Lopuksi heittelin Topille cuzzia pitkin hallia, jotta edes vähän väsyisi ja unohtaisi homostelut.. Haltin kanssa aloitin toisesta pätkästä ja lopuksi tehtiin koko hässäkkä ja onnistui nollana, ainut vaan että myöhemmin selvisi, että olin tutustunut rataan yhdessä kohtaa väärin, mutta omani taisi olla vaikeampi versio ;) Koutsin valvonnan alla sitten Hukkiksen treenit, alussa Hukka puski puomille putken sijaan, mutta kyllähän sen katsomalla koiraan ja ohjaamalla sai onnistumaan. Olettaminen on vaan niin helppoa ;) Kepeille meno ties kuinka monen metrin päästä ja seinän viereen ei onnistunut lähettämällä, piti sitten vaivaitua itse liikkumaan ja saattamaan. Väliin tehtiin Haltin kanssa kanssa ykköspätkä, että saatiin Hukalle lisää kierroksia. Kakkospätkällä lipesi taas A:lta ennen aikojaan. Jotain käännöksiä piti viilata, mutta ei tarvinnut vaihtaa missään kohtaan kokonaan ohjausta, edistystä ;) Koko rata saatiin väännettyä muuten nollana läpi, mutta yksi ylimääräinen hyppy tuli mukaan, mutta muuten ihan hyvin.

Loppulenkillä pojista oli siistiä vipeltää kerstehangilla ja aurinkokin paistoi, harmi ettei taaskaan tullut kameraa mukaan. Ja Tollon hormonitkin olivat hyytyneet. Ja nyt noita kaikkia nukuttaa :)

Eilen saapui netistä tilaamani talutusvyöt ja hihnat jousto-kappaleella koko perheelle. Niitähän piti lähteä heti testaamaan ja alku eteisessä vaikutti kaikkea muuta kuin lupaavalta kun kolme koiraa tuhannen solmussa 2,5 m:n remmeissään... Mutta kun päästiin alkukävelyn jälkeen juoksemaan, niin härvelit osoittautui sangen toimiviksi, Hukka ja Topi juoksivat hyvin edessä vetäen ja Halti perässä (sillä ei ole ollut leikkauksen jälkeen kiire enää kuin agiradalla), ei siis mennyt remmit pahemmin solmuun. Helpointa olisi tietty yksi koira kerrallaan. Pari kertaa piti kovistella Topia ja Hukkaa, että joustoremmeissäkään ei jäädä kesken kaiken sniffailemaan silloin kun juostaan. Itselle kyllä huom. mukavampi juosta kädet vapaana kuin remmejä pidellen. Tilaajalahjaksi juoksuvarusteista saatiin tennari karvahännällä (ihan Hukan juttu) ja parit puruluut, kiva yllätys.

Kävin kokeilemassa treenirataamme vähän Topin ja Haltin kanssa ennen Hukan treenejä. Topi oli aivan kauhean villillä tuulella ja irtoili minne sattuu, en pysynyt perässä ;) Myös Haltilla ehti itse valita vaikka mitä esteitä. No, hyvä että virtaa riittää vielä. Timo oli suunnittellut 35 esteen radan ja isojen poikien kokeilun jäljiltä olin sellainen tunne, että en varmasti muista rataa saati miten sen voi tehdä nollana. Tarkoitus oli siis säilyttää keskittyminen ja yrittää saada rata puhtaasti läpi ja sitten kun se onnistuu, niin mietitään vaihtoehtoja. Yllättäen muistin radan, kerran Hukka varasti A:lta (hyi), otin A:n uudestaan ja jatkoin, parit hypyt meni väärältä puolelta mutta jatkoin kuin olisi mennyt oikein ja yksi pyörähdys tuli, kun jäin liikaa jälkeen suoralla. Radalla joutui oikeasti juoksemaan ja ihan lopussa katosi jo jalat ja maaliin päästyä oli pakko lysähtää polvilleen. Ei mulla oikeasti voi olla noin huono kunto, varmasti flunssan jämät vaikutti vielä :p. Hukka oli oikein hieno. Sain kerrankin positiivista palautetta asenteesta (!!), että en luovuttanut kesken vaikka joku kohta ei mennytkään ihan suunnitelmien mukaan + tsemppasin Hukkaa. En halunnut kokeilla koko rataa uudestaan etten kuukahtaisi sinne, joten kokeiltiin sitten eri ohjausvaihtoehtoja kolmeen kuvioon. Timon ehdottamista vaihtoehdoista aina joku kyllä toimi paremmin kuin mihin itse olin eka päätynyt, mutta en jaksa niitä nyt alkaa ylös kirjaamaan. Koska me ohjaajat podimme keuhkoahtaumaa, pistimme treenien lopuksi koutsin vähän ohjastamaan koiria ;) Hukkaa ei juurikaan muut ole ohjanneet, mutta Hukkis meni ihan fiiliksissä Timon kanssa :)

Käytiin lopuksi kävelemässä tunnin lenkki pitkästä aikaa vesiäistyttöjen kanssa ja ihmeen asiallisesti pojat käyttäytyivät. Tiellä tuli pari kertaa hevonen vastaan, mihin meidän koirat eivät ole tottuneet, mutta niiden mielestä polle oli ilmeisesti ihan normaali kulkuväline ja vähemmän kiinnostava kuin vaikka toinen koira.

Tänään varmistui että mahdutaan mukaan Kari Jalosen 5 kerran tehotreenikurssille Lempäälään huhti-toukokuun taitteessa, siistii :).

Aaamulla herätys 05.45 ja suunta kohti Lappeenrantaan. Ekalla agiradalla oli meille ainakin aivan ihmeellisiä estekulmia kontakteille ja ia tiukka 35 s. (eli eipä ole tälläkään tuomarilla enää löysiä ihanneaikoja), vatuiksi meni heti alussa, kun about juoksin Hukan päälle ja tippui keinun ylösmenolta. Tulos 11,39 s ja muistaakseni 6. sija. Toka rata oli enemmän mieleeni ja hyvää rataa tehtiinkin kunnes puomi 3. vikana esteenä ja eikun Hukka hyppää alastulon "kuka eka maalissa" -ilme naamalla. Meillä oli kaikista tuloksen saaneista 2. nopein aika, että pitikin taas sopivaan paikkaan tulla kontaktivirhe :( Sijoitus 4. Vika rata oli hyppis ja nyt kartturi oli jo niin pihalla, että unohdin radan ainakin 3 kohtaa, mulla jollain ihmeellä onnistuin törkkimään koiraa oikeille esteille ilman ratavirheitä, yliaikaa tuli sitten ärsyttävät 0,77 s. Sijoistusta en muistanut edes katsoa. Matkaseuralaisilla meni hyvin; Delistä tuli nollavoitolla AVA ja Luka oli nollalla 3.

Nyt on pakko pitää kisataukoa, koska kontaktit on vaihteeksi (kisoissa) siinä kuosissa, että ihan turha kisata. Tiedä sitten mitä tässä pystyy enää treenimielessä tekemään. Kai sitä täytyy alkaa ravaamaan jossain epiksissä (ja niissäkin pitäisi saada oikea kisafiilis päälle) ja oikeissa kisoissa katsoa, että yhtäkään sinne päin kontaktia ei katsota läpi sormien, vaan sitten hyllytetään vaikka olisi kuinka hyvä rata alla.. Se onkin ihan sairaan kivaa ja helpommin sanottu kuin tehty :(

Hukka jaksoi hienosti pitkän kisaviikonlopun päin vastoin kuin kartturinsa ja tänään pakkaskisoissa oli mielestäni pirtsakampi kuin eilen lämpimässä hallissa. Kotona oltiin klo 20.30, että ei mikään ihan lyhyt päivä ;)

isllam Hukka (medi)
01.08.2009 Valkeakoski (agility)
02.08.2009 Järvenpää (agility)
02.08.2009 Järvenpää (agility) tuplanolla
12.09.2009 Nokia (agility) nollavoitto
28.11.2009 Riihimäki (agility)
28.11.2009 Riihimäki (hyppy) tuplanolla
06.03.2010 Hyvinkää (hyppy)
SM-kisanollat kasassa!
MM-karsintanollat kasassa!

^Kopio JAU:n sivuilta, uskottava se on, että tänään saatiin nollat kasaan. Meille tämäkin on jo saavutus :)

Päivän kisat eivät kuitenkaan ihan putkeen menneet, ekalta agiradalta tuli puomilta taas femma ja kepeillä väärin sisään, tämä ehkä vähän ohjaajan piikkiin. Ennen toista agirataa toinen koira kävi varoittamatta Hukan päälle, ei siinä mitään onneksi käynyt ja Hukka näytti unohtavan tukkapöllyn heti. Itseä kuitenkin jännitti radalle mennessä, että mitä jos koira kuitenkin alkaa kyyläämään muita radalla. No, ei kyllä näyttänyt vaikuttavan mitenkään ja oli oikein hyvä rata aina A:lle asti (vaikka Hukkiksella oli vessahätäkin, mikä selvisi myöhemmin..), itse taisin himmata liian aikaseen ja Hukka hyppäsi A:lta ja ehti kurkistamaan putkeen, mihin ei pitänyt mennä. Olin päättänyt ekan radan jälkeen, että jos kontakteja roiskitaan, niin otan uudestaan ja hyllytän. No, hyllykin oli jo ehtinyt tulla putkeen kurkkauksesta, joten otin A:n uudestaan ja juoksin ohi, nyt Hukka tuli ihan alas asti ja odotti lupaa. Päästiin sopivasti jatkamaan parin hypyn kautta pois radalta, mikä oli tosi hyvä juttu. Tuomari-Moilaselle pisteet siitä(kin), että selvästi alussa kertoi mitä radalla saa tehdä ja että antoi luvan poistua matkalle osuvien esteiden kautta radalta, jos alkaa koiraa kouluttamaan. Vika rata oli hyppis ja musta ainakin tuntui, että rata meni tosi hyvin, ihan lopussa itselläni pätkäsi hetkeksi, että mikä hemmetin hyppy seuraavaksi ja valssi pääsi vähän venymään ja ihan lopun pyörityksessä tuli jo liikaa varmistelua, mikä vei vauhtia. Mutta aika riitti nollaan -2,08 s ajalla, huh. Sijoitus oli "vasta" 9/30, kun taso on korkea, niin meidän pitäisi tehdä ihan optimisuoritus, jos mielisi paremmille sijoille. Kiva kuitenkin pitkästä aikaa tehdä "edes" nolla ja tietty upeeta saada nollat kasaan tässä vaiheessa vuotta, nyt ehkä tulee kisattuakin rennommalla otteella. Niin ja kaikki lähdöt onnistui varastamatta :)

Iltasella hallille koko lauman kera, Halti ja Tollo tekivät jumppasarjoja ja vähän treenattiin puomin kontakteja ja keppejä. Laitoin Topille lelun odottamaan ja ekalla kerralla pomppasi, ärähdin vähän ja seuraavalla yrityksellä teki täydellisen juoksukontaktin. Haltin kanssa kokeilin pitkästä aikaa pöydän kautta alastuloja lelulla hetsattuna, pari kertaa piti stopata, mutta sitten hiffasi odottaa lupaa. Hukan kanssa keskityttiin puomin kontakteihin, ensin pöydän kautta pelkkiä alastuloja, ei tarvinut kertaakaan estää ja sitten puomi-putki-puomi sarjalla "täysiä", teki kontaktit aivan älyttömän hyvin ja muutenkin puomi oli tänään nopea. Kaikki koirat olivat ihan täpinöissään ja maltoin jopa Hukan kanssa lopettaa ajoissa. Jos ei nyt taas satu jotain kummia, niin vloppuna olisi sitten edessä 6 startin kisamaratoni :o Tämän päivän treeneistä ainakin jäi hyvä maku ja huominen lepäillään.

Hukkiksen maha on ollut kunnossa lauantaista lähtien ja on jo syönyt pari päivää pelkkiä normi ruokiansa, ongelmitta. Eilen oli "pakko" jo käydä vähän juoksemassa koirien kanssa, alettiin olla liian hyvin levännyttä porukkaa. Tänään oli Timon treenit ja vuorossa 27 esteen rata, positiivista: muistin radan ja ohjauskuviot olivat toimivia, käytännön toteutus sitten paikka paikoin haussa. Hukkis pitää kuulemma nykyään vauhdin paremmin yllä pyörittämällä kuin ennen, että ei tarvi vain vauhdin hidastumisen takia käyttää jotain muuta ohjausta. Oli aika kovat treenit ja Hukka jaksoi ihan kiitettävästi näin jälkeenpäin ajateltuna.

Isot pojat joutuivat tällä kertaa jäämään kotiin ja menin niiden kanssa sitten erikseen lenkille toteamaan, että nyt hiihtoladut ovat vallanneet jo metsänkin, eihän se riitä että kaikki purtsit, pellot ja järvet on jo vedetty täyteen latuja.. Umpihangessa sai rämpiä hiihtäjiä karkuun vaikkakaan koiria ei hiihtäjät voisi vähempää kiinnostaa. Hyvähän se on, että on hiihtolatujakin, mutta ei kai niitä tarvi jokaisen kotiovelle asti vetää :o

Ja käyttännön luonnetestiä ;), pari kertaa on nyt tullut katolta lumet alas sellaisella ryminällä, että itsellä henki salpaantui, "maanjäristys!!".  Koirat säpsähtivät ja taisivat todeta "aha, vain pala taivasta tippui, ei hätää" ja jatkoivat köllimistä :)

Tiistaina Hukalla oli maha hieman löysällä minkä ajattelin johtuvan liiasta rasvalisästä. Itse olin jo flunsassa. Keskiviikkona Hukalla alkoi kunnon ripuli ja illalla oli hyvin kivuliaan oloinen, ei halunnut olla hetkeäkään yksin ja kiipesi koko ajan syliin. Olin jo varaamassa päivystävälle lekurille aikaa, kun Hukkis töräytti vesiripulit pitkin seiniä (tämänhän kaikki halusivat lukea ;)) ja sitten rauhoittui. Ripuli jatkui torstain ja vielä pe aamullakin, koiran yleiskunto oli kuitenkin hyvä, ei ollut kuivunut ja ruokahalu tallella (en uskaltanut antaa kuin veteen lantrattua CCL:ää kera tehobaktin ja attapectinien), joten en ollut kauhean huolissani. Duunipäivän aikana aloin kuitenkin kehitellä kauhukuvia kotona odottavasta kuivuneesta tms. Hukkiksesta. Kävin kaiman suosituksesta hakemassa el. asemelta Pro-Kolinia ja RC:n Intestinal -purkkeja. Kotiin tullessa odotti kuitenkin lohduttava haukku (=koira on hengissä) ja Hukkis oli oikein pirtsakka, eikä ollut edes tehnyt sisälle. Annoin heti Pro-Kolinia ja illalla pienen määrän intestinalia, mikä pysyi sisällä. Tänään uskallauduttiin vajaan tunnin rauhalliselle remmilenkille, vieläkin oli Hukkiksen vatsa hieman löysällä, mutta huom. parempi. Intestinalilla jatketaan nyt ainakin pari päivää.

Topilla ja Haltilla ei ainakaan vielä ole ollut oireita. Isot pojat ovat treenanneet ristiseisontaa, tasapainoitelleet jumppapallolla (oikein hyvässä kondiksessa näyttävät vanhemmat herrat olevan) ja hieman tokoilleet, ettei menisi ihan tylsäksi. Hukalla on aina ollut supervatsa, eikä sillä ole koskaan ollut yhtä rajua ripulia, tiedä sitten mistä tämä johtuu. Kolmet agitreenit ja tietty kunnon lenkit yms. jäi nyt väliin ja aikaisintaan ensi ke uskaltaa treenata, jos ei tule takapakkia. Vaikka Hukka onkin ollut ihan pirteä, niin ei se kuitenkaan täysin kunnossa ole ja sen pitää saada rauhassa palautua. Oma räkätauti alkaa jo kyllästyttää, mutta hyvä että osui samaan aikaan kuin Hukkiksen saitsu. Ja Olympialaiset ;)

Aamulla lähdin ajamaan paskasäässä kieli keskellä suuta hallille suunnitelmissa treenata kaikkien kolmen koiran kanssa, mutta suunnitelmaksi jäi. Hallin ovi oli jäätynyt lukkoon ja puoli tuntia yritin sitä rynkyttää auki, aina välillä autossa lämmitellen, kun oli pikkasen niin kuin kylmä. V**utti aikaisin herääminen ja paska säässä ajaminen turhan takia niin että silmissä jo sumeni. Soitin seuraavalle treenaajalle, että otapa lukkosulaa mukaan, jos mielit päästä halliin. Lukkosulan lisäksi oli kuulemma tarvittu kirurgin veistä lukon auki saamiseksi. Pääsin Hukan kanssa ottamaan pikaisesti kontaktit ja vähän keppejä sillä aikaa kun seuraavat treenaajat lämppäsivät koiriaan.

No, jotain hyvää tuossakin keikassa eli sain tilaamani Koiran lihashuolto kirjan. Lueskelin kirjan läpi sillä aikaa kun pojat mussuttivat viimeisiä hirven luitaan. Oikein hyvä ja selkeä kirja. Pojat joutuivat heti wanna be hierojan käsittelyyn iltalenkin jälkeen + venyttelyt. Kirjan jutuista innostuneena ajattelin myös suunnitella kalenteria lihaskuntotreenejä varten, jos vaikka tulisi järkevämmin treenattua eri alueita. Lenkillä Topi ja Hukka bongasivat jonkun minkä lie juoksunartun kusiläntin ja sen jälkeen Topi alkoi jahdata hullun kiilto silmissä Hukka parkaa eikä meinannut millään uskoa lopettaa, ällöä. 

Tänään oli mahtava ulkoilusää, aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta, mutta riittävä pakkanen ja viima esti kansanvaelluksen  ;)

Isäntäkin lähti mukaan:

Äksön..

Hukka mököttää kun varpaan välit on täynnä jääpalloja..

Topi sen sijaan naatiskelee..

Vielä yksi kuva parin viikon takaa: Hukan tyylinäyte islantilaisen laukasta ;)

Tänään vedettiin kunnon rääkki, ensin jumppasarjoja hypyillä + putkella täysiä luukuttaen, ensin pidemmillä esteväleillä ja minihypyillä, sitten medihypyillä ja eripituisilla esteväleillä, sitten treenattiin niitä em. poikittaishypylle tuloja ja Hukan kanssa vielä pujottelutreenit. Hirveästi on taas mielessä kaikkea mitä pitäisi treenata, mutta ei ole kovin fiksua yhdellä kerralla tahkota montaa asiaa. Itselläni tuppaa nykyään tulemaan aina vaan useamman sellainen fiilis, että jotain asiaa voisi treenata vielä varmemmaksi, nopeammaksi jne. Joka yö ei viitsi hallille lähteä, joten ei auta kuin odottaa lumien sulamista, että pääsee kotipihallakin tekemään minitreenejä.

Janita sanoi joskus ajat sitten kun käytiin siellä koulutuksessa, että otan valsseissa ylimääräisen tukiaskeleen ja että pitäisi kuivaharjoitella kääntymisiä täydessä vauhdissa. Joo, tuli ehkä pari kertaa purtsilla treenattua kunnes asia taas pääsi unohtumaan *nolotus*. Tänään huomasin itsekin ihan selvästi, että kovaa juostessa tekee tosi tiukkaa tehdä edes puolivalssia "suoraan" kun automatic tulee sivuaskel tasapainottamaan. Pingoin sitten poikien treenauksen jälkeen yksinäni ees taas hallia valssaten, toivottavasti kukaan ei ollut ikkunoiden takana katselemassa, saattoi näyttää vähintään skitsofreeniseltä.. Olipahan muuten vaikeaa, ilman tukiaskeleita suorastaan huippaa, onkohan ihan normaalia? :o Kaikki koirat olivat tänään oikein taitavia ja kunnon draivi päällä. Onneksi tuli palautusjuomat mukaan koirille, pisti tuo kirmaaminen +15 asteen "helteessä" koiratkin puuskuttamaan kiitettävästi.

Loppuverkalle mentäessä ajattelin, että nyt kyllä varmaan koiriakin väsyttää kun olivat niin läkähdyksissä hallissa, mutta kummasti -20 asteen pakkanen piristi ja vetivät kiitolaukkaa pitkin peltoja.. No, aamulla luulisi väsyttävän ;) Tänään ostin Arthroflexiä kokeeksi kun ei Halti ja Topi enää mitään nuorukaisia ole, joten ylimääräinen "nivelvoitelu" voi olla ihan paikallaan.

Timo oli suunnitellut 21 esteen jokseenkin haastavan radan mutta eipä siinä mikään kohta Hukalle tuottanut ongelmia, niin kuin Timokin totesi "Hukkahan menee minne ohjataan".  Mutta tämä motoriikka-ohjaaja.. Ekalla yrityksellä kädet kuulemma huitoivat mihin sattui, ees sun taas. Uusintayrityksillä sain ilmeisesti kädet kuriin. Hyppyjen ulkokulman suoritus sylkkärillä oli ihan syvältä, kokeiltiin sitten jaakotus niistolla ja se toimi paremmin. Piti sekin kohta ottaa aika monta kertaa ennen kuin meni jakeluun etten lähde liikkumaan jaakotuksella sivuun ja peittämään Hukan näkökenttää seuraavalle hypylle. Edelleen hirveän vaikeaa hahmottaa milloin on oikeasti kiire ja pitää liikkua ja milloin taas malttaa. Yhdessä kohtaa oli poikittainen hyppy mihin tultiin lujaa ja se piti tietty suorittaa koiran tulokulmasta nähtäen "väärältä" puolelta. Hyvä että radalla oli nyt tällainen kohta, koska nää poikittaishypyt meillä on nyt tökkinyt useammassa kisassa, ihan sama kummalta puolelta este pitäisi suorittaa. Kokeiltiin molempia suoritussuuntia ja alkoi selvitä miksi tökkii. Alan kääntämään koiraa aivan liian myöhään ja itselleni vaikeaa täydestä vauhdista alkaa tekemään puolivalssia + en vaihda ohjaavaa kättä itse hypylle. Ja taas toiselta puolelta suoritettuna lähden ottamaan etäisyyttä hypystä ja sitten taas jatko vaikeutuu sen sijaan että vaan juoksisin "päälle" ja vastasella kunnon näyttö. Hirveän vaikea selittää, saankohan tästä itsekään mitään tolkkua parin päivän päästä. No näitä nyt on pakko treenata, alkaen heti huomisesta ;) Nyt oli hyvät treenit että jäin kiinni useammasta "tyyppiviasta", jospa alkaisi mennä jakeluun hiljalleen..

Topi ja Halti eivät päässeet tänään varsinaisesti treenaamaan, molemmat pääsivät vain vähän pyörähtämään yksi kerrallaan hallissa ja vähän tokoilemaan sekä Topi vähän siedättymään parin tiukemman koiran läsnäoloon. Halti ei enää leikattuna jaksa nostaa kierroksia kovin pienestä ja Hukka taasen on yksinään kaikkien kaveri.

Sari Jalomäki tutki tänään virallisesti Hukan ja Haltin silmät ja totesi molempien silmät edelleen täysin terveiksi

Kisat alkoi reilusti etuajassa ja melkein myöhästyin rataantutustumisesta. Rata oli onneksi helppo ja kuvittelinkin maaliin tullessa, että nolla tuli, jee, jee. Mutta tuomari olikin nostannut käpälän pystyyn puomin alastulolla, itse olin tietty ihan varma, että Hukka osui kontaktille vaikka tekikin taas hukkamaisen hyppykontaktin. Myös videolta näytti, että osui kontaktille ja märehdin suurella oikeusmurhalla.. Himassa kun katsottiin samaa videon pätkää hidastettuna TV:n ruudulta, niin oli milleistä kiinni osuiko vai eikö. Nih, kannattaisi ottaa kontaktit kunnolla ettei jää epäselväksi :p A.n kontakti oli juoksukontakti, mutta hyvä että tuli alas asti ja keinu oli kanssa aika törkeä roiskasu.

Toka rata oli sitten vähän haastavampi, muurilta oli tiukka käännös ja Hukka tiputti yhden palikan kun en antanut rauhassa suorittaa estettä. A:n jälkeinen hyppy ja seuraava hyppy poikittain epäonnistui eli Hukka tuli kakkoshypyn ohi kun en näyttänyt vastasta ajoissa. Kontaktit oli nyt paremmat.

Vikalla radalla Hukka hieman varasti lähdöstä, mutta ei haitannut. Puomin ja keinun kontaktit nyt hyvät. Nolla alla ennen lopun A:lle menoa mutkaputkesta, mitään muuta estettä ei ollut tarjolla, mutta Hukka ohittikin A:n seuraten mua. Istutin sitten A:lla oikein kunnolla kun kerran oli virhe alla. Kepit Hukka teki nopeiten tällä radalla vaikka ne oli toka vika este mutta hypyillä ei ollut niin tehokas. Loppuverkalla a-rauhaset vaivasivat Hukkaa mikä on hyvinkin saattanut vaikuttaa hypyillä. Ajattelin ensin että jätin varmaan ohjaamatta A:n kokonaan mutta videolla kyllä näkyy, että selvästi näytän Hukalle aata ennen kuin olin edes ohittanut estelinjaa. No, koirat ei ole koneita, mutta kyllä turhautti tämän päivän radat ja nimenomaan ohjaajan mokat, ihme keskittymismotoriikkahäiriöinen tumpelo.

Aamu alkoi päin ***¤*%*%*, ensin auton takaluukku oli jäätynyt kiinni eikä tietty ehditty hallille ajoissa lämppäämään ennen vapaatreenivuoroammei. No sitten kun olin koirat lenkittänyt niin enpä saanut hallin ovea auki, sekin oli jäätynyt kiinni. Kaima tuli onneksi hyvissä ajoin paikalle ja yhdessä rynkyttäen saimme oven lopulta auki.

En sitten ehtinyt kun pikaisesti kokeilemaan Haltin ja Topin kanssa Timon rataa, joka oli sellainen, että koko ajan riitti koiralle "vääriä" esteitä jos ei ajoissa kertonut mihin pitäs mennä. Tollo oli yllättävän hyvä ja meni lujaa, poispäinkääntö kepeiltäkin kauempana olevaan putkeen onnistui. Halti oli ihan hoomoilasena että "minne minne" kun ohjaukseni oli ilmeisen syvältä.

En ollut mitenkään tietoisesti etukäteen päättänyt asennevammaa ;), mutta Hukan kanssa rata meni ihan läskiksi, kun en kuulemma itse edes juossut enkä yrittänyt yhtään ja sama meno tarttuu sitten Hukkaankin. Jouduttiin jäähylle hakemaan asennetta ja uusintayrityksellä olikin sitten parempaa menoa. Hukalla ei ollut mitään ongelmia radan suorittamisessa, mitä nyt kontaktit piti pari kertaa roiskaista mutta huomautuksen jälkeen läppäsi hyvin tassut maahan. Jotain positiivista ohjaajalle eli olin itse tajunnut valita toimivat ohjauskuviot, toteutus sitten vähän eri asia..

Aamulla hallille vahvistamaan haltuunottoja ja sivussa vähän kontakteja ja keppikulmia. Tollon kanssa treenattiin jaakotuksia ja nyt luki niitä ihan hyvin.

Vaikea uskoa että Haltikin on jo 9 v.! Ainakin Nigellan kananuggetteja on tänään luvassa ;) . Halti on ihka ensimmäinen islantilaisemme vaikka onkin Topia hieman nuorempi. Synttäreiden kunniaksi alla hieman kuvamuistelmia vuosien varrelta :). Isot synttärionnittelut meidän laumalta myös Hetalle ja Kassulle!

Halti ihan pikkuisena uudessa kodissaan (kun vielä asuimme kertsissä):

Halti varhaisteininä mustalla maskilla:

Halti aikuisena uimamaisterina (kesällä -07):

Oli ihan pakko mennä kokeilemaan viime bemarileirin yhden treenin lähtöä ja kyhäsin jonkun mukaelman, tiedä sitten kuinka todenmukaisen, mutta ainakin haastetta riitti ;). Ensin kaksi hyppyä pitkähköillä esteväleillä, toka hyppy "viisto" ja sitten kolmas hyppy takaa ja siitä suoraan putkeen, putken vieressä puomi tyrkyllä ja putken jälkeen kaksi takaa hyppyä jne. Kolmoshypyllä oli pakko saada etumatkaa koiraan tai ei mitään toivoa tunkea suoran putken jälkeen takaakiertoon. Hukalla ja Haltilla onnistui jollakin jaakotuksen tapasella tyyliin "kai se koira sieltä tulee", pakkovalssilla tms. valuivat puomin suuntaan tai pääsivät edelle, jos jäi korjaamaan linjaa. Jostain syystä Tollon kanssa kohta onnistui pakkovalssilla ilman, että lähti hakemaan puomia, mutta jaakotukseen ei meinannut lähteä millään mukaan vaan lähti eteenpäin "minne pallo meni". Putken jälkeisessä elämässä huomasi selvästi vs. muut koirat, että Hukka hakee nyt paljon vahvemmin itse esteitä kuin aikaisemmin, joten tehtiin sitten "kii" palkkauksia haltuunoton vahvistamiseksi.  Pitkällä estevälillä keinulta kepeille avokulmaan kahden tyrkkyhypyn välistä onnistui kaikilla koirilla oikeastaan aika kivuttomasti kun vastasella haltuunotto heti kontaktilta ja lähetys kepeille, samoin puomilta ensinmmäisen poikittaisen hypyn ohitus rinnakkaiselle hypylle. Koirat olivat aikas hienoja, vaikka ulkona olivatkin Haltia lukuunottamatta ihan pihalla hajuista.

Piti jättää Timon treenit väliin kun ei ollut autoa käytössä. Lähdettiin aamusta oikein eväsretkelle taikametsään, mulle kaakaota ja pojille kuivattua vasikan kieltä mukaan ;) Lunta oli paikoittain ihan älyttömästi, ainakin tälläselle hobbitille melkein vyötäröön asti, kävi kuntoilusta! Pojillakin teki välillä tiukkaa päästä eteenpäin. Autotietä ylitettäessä hukuttiin kaikki lumipenkkaan, oli siinä varmaan autoilijoilla ihmettelemistä kun eukosta ei näkynyt kuin pää ja koirista ehkä hännän pää :p Kivaa oli. Nyt näköjään paistaa aurinko, höh..

Matkalla taikametsään:

Joo, joo, me tullaan!                                                                      Menisköhän tuolla joku polku??

Hukka hukkui hankeen...

... ei sittenkään, ylösnousemus!

Kuuraparta :)

No niin, eväät on syöty, eiköhän tää ollut tässä..

Su illalla mentiin hallille (myöhässä tietenkin kun joku ei ollut kolannut valmiiksi) kokeilemaan Kirkkisen kisoista vaivaamaan jäänyttää takaakierto -välistä veto kohtaa ja eihän siinä nyt tietenkään ollut mitään ongelmaa, onnistui jopa Tollon kanssa. Hukan kanssa piti vielä puolikkailla kepeillä kokeilla takaaleikkauksia, jotka viime treeneissä vähän tökki, mutta nyt onnistui joka kerta.. Sitten tehtiin ihan vain motivaatiotreeniä suorilla.

Aamulla piti mennä hyvissä ajoin hallille, mutta auton lämppäri ei ollut mennyt päälle ja takakontti sekä sivuovet oli jäätynyt kiinni. Sain takakontin lopulta auki ja isot pojat häkkeihin. Hukka piti sitten runtata takapenkillä olevaan häkkiin etupenkin kautta, kylläpäs se mahtuu pienestä raosta menemään :D Pakkasta oli yli -20, hyi hitto. Topin kanssa tein vain jotain pientä ja Halti parka ei saanut tehdä mitään, koska ontui ma,  nyt jo onneksi kipittää menemään ja itse hyppäsi autoon.

Timo oli suunnitellut pirullisen näköisen radan ja kyllähän siinä tekemistä riitti. Keppikulmat tuotti ensin ongelmia, eka 90 asteen avokulma ja toinen kepeille mene pöydältä kiertokulmaan ja lähtö melkein seinästä ja molempiin takaaleikkaukset. Kun jätin ohjaamisen vähemmälle ja annoin Hukan itse hakea kepit, niin teki ihan oikein. Eli älä mene ämmä sekaan sössimään.. Eka treenisessio oli vähän tahmeaa, laitettiin Hukka huilimaan ja sitten vikalla yrityksellä oli jo ihan erinäköistä menoa ja vain yksi hyppy otettiin väärältä puolelta ja yksi rima tippui, tilastohärö Timon mukaan Hukalle ;). Pojat pääsivät taas näkemään uuden vesiäisen pennun ja oikein nätisti tutustuivat, mitä nyt haukkua piti kun kerran hallissa ollaan..Eipä ollut pentukaan moksiskaan jouduttuaan susilauman keskelle. Vaikka Topi ei tosiaan ole mikään sosiaalisuuden huipentuma vieraita koiria kohtaan, niin onneksi pennuille on kiltti.

SKL oli vahvistanut tänään Hukan mva-arvon sääntömuutoksen myötä, joten nyt Hukka on sitten ihan virallisesti FI MVA. Pitäisi saada vielä aikaiseksi hakea Ruotsista vahvistus S MVA:lle, joka tuli nyt kaupan päälle ;).

.. eli melkein kaikki meni mönkään kaikkien kolmen koiran kanssa, siis sellaisetkin jutut mitkä pitäisi olla ihan peruskauraa :o Päätettiin sitten lopettaa treenit "hyvän sään aikaan" ja käytiin vähän hölkkäämässä.

Hukka ja Topi kävivät eilen illalla uusimassa rokotuksensa ja samalla kuunneltiin tietty sytämet, joista ei onneksi kuulunut mitään ylimääräistä. Luulin, että Tollo on vähän punkero, mutta tohtorin mukaan on ihan normipainoinen. Vaakakin näytti edelleen 17,4 kg ja eihän se paljoa ole 46 cm:lle urokselle. Hukka painoi 14,2 kg eli samoissa mitoissa kuin ennenkin. Pöyhkeät talviturkit kyllä tekee koirista vähän punkeron näköisiä. Muuta huomautettavaa pojista ei löytynyt kuin vähän hammaskiveä. *Hän pyhästi lupaa illalla kaapia koirien hampaat*

Tein ensin Topin ja Haltin kanssa Timon rataa. Topilla oli taas joku hullu päivä ja irtosi kuin mikäkin, tietty myös silloin kun ei olisi pitänyt ;) Ei nyt mitään nolla ratoja tehty, mutta ajoittain oli ihan agilityn tuntua :) Haltille ei tuottanut onkhelmia kuin yksi hyppy, ja samassa kohdin sössin myöhemmin myös Hukan kanssa, eli ohjaajan moka. Yritin hyppyä jollain niiston tapaisella, mutta stoppasin oman liikkeen kuin seinään ja lähdin "karkuun" peruuttamaan ja myös koirat veti liinat kiinni. Samainen kohta onnistui sitten Hukan kanssa kokeiltuna paljon paremmin niisto-sokkari-pakkovalssi -kuviolla kuin myös niisto-sokkari-päälle juoksulla, mikä tosin itselleni oli vaikea. Ja paljon paremmaksi vielä tuli kun vekkasi edellisellä hypyllä linjaa valmiiksi. En vaan yleensä itse heti tajua, missä kannattaisi vekata.. Hukan kanssa siis tehtiin rata muuten virheittä heti ekalla yrityksellä lukuunottamatta ym. kieltoa. Hukkis oli kyllä hieno, myös Timon mielestä :) Sitten kokeiltiin eri ohjauksia kieltokohtaan kuin myös pariin muuhun vähän hapuilevaan kohtaan vekkausta yms. hienosäätöä. Hukalla oli jo niin hiki, ettei ollut enää ihan vertailukelpoistta menoa, mutta ehkä ohjaaja tajusi jotain ;)

Käytiin päivällä katsomassa Rubin seitsemää pentua, olihan ne makeita ja kauhean söpöjä vesiäisiä. Pitkästä aikaa käytiin tapaamassa myös Topin tyttöä Trommaa, oikein mukava pakkaus. Tromma oli saanut uuden pikkusiskon, tosin väärärotuisen ;), mutta sekin oli ihana. Onneksi pentukuume ei ehtinyt pahemmin tarttua..

Illalla hallille treenaamaan koko lauman kanssa putkijarrutuksia ja Hukkiksen kanssa lisäksi kontakteja ja vähän keppejä. Jostain syystä jarraukset toimi huonoiten Hukan kanssa, etenkin vasemmalle käännyttäessä tuppasi valumaan. Kontaktit teki tosi hyvin sekä kepit haki hyvin lähettämällä niin avo –kuin kiertokulmista ja kesti sivuetäisyyden hidastelematta (hyppy mun ja pujottelun välissä keskivaiheilla).

Tänään Hukan kanssa kaksi Laamasen agirataa Kirkkiksellä. Ekalla radalla Hukkis otti kontaktit mutta loikaten (prkl), lähdössä pysyi hyvin. Hylly tuli inhottavassa välistäveto kohdassa, jossa sitten kroppa ehti ehkä sojottaa väärään suuntaan ja Hukka ehti lukita ihan väärän hypyn, muuten ihan ok rata. Kepeille lähetin A:n loikkasun jälkeen paikaltani lähetin Hukan kepeille yli 90 asteen avokulmaan ja hyvin haki :)  Radalla ei tullut yhtään puhdasta nollaa vaikka mukana oli oikeasti hyviä koirakoita.  Tokan radan rataantutustumisesta onnistuttiin myöhästymään, mutta onneksi päästiin vielä kartalle ja rata oli mielestäni hieman helpompi.  Hukka otti hienosti kontaktit alas asti, mutta A:n jälkeen lipsahti hypyn väärän puolelta, ohjaajan ajoituksen piikkiin siis. Muuten taas ihan ok suoritus ja molemmilla radoilla Hukkiksella hyvä draivi päällä, vaikka oli ihan sekaisin hajuista hallialueella. Mutta näköjään sillä on työmoraali kohdillaan :). Sannalle ja Delille nolla ja taas 2. sija, hyvä hyvä. Odotukset eivät olleet aamulla korkealla kun tiesin, että tuomarin radat ovat olleet meille ainakin haasteellisia, joten hyvä fiilisi jäi siitä, että ratasuunnitelmat tuli aika kivuttomasti päähän ja että Hukkis vikalla radalla teki kontaktit niinkin hyvin + vaikeat keppikulmat onnistui.

Olin varannut ennen Timon treenejä ajan Topia ja Haltia varten. Timon treenien rata oli hallilla muuten valmiina paitsi kepit vaihdettiin pituuden tilalle. Päätin sitten käyttää samaa treeniä isoille pojille. Topi kun tekee juoksukontaktit, niin sai kyllä jousta ihan tosissaan, mutta saatiin kontaktien jälkeiset elämät onnistumaan aina välillä ;) Topilla oli tänään vaihteeksi hirmuinen meno päällä :o Haltin kanssa sain melkein heti nollana vedettyä läpi  ja tokalla yrityksellä jo onnistuikin. Olin kuvitellut radan vaikeammaksi kuin mitä se sitten näytti olevan, vaikkei Haltiakaan voi kontakteilla jättää. Emmin kanssa mietittiin eri vaihtoehtoja pahimpiin kohtiin ja testattiin niitä sitten Haltilla. Putkijarrutuksen luki ihan älyttömän hyvin, vaikka ei sitäkään ole tullut treenattua.

Tämän "salatreenailun" jälkeen olisi varmaan pitänyt Hukan kanssa tehdä sitten heti nolla Timon treeneissä ;), mutta yksi kulmahyppy jäi välistä ja muutenkin Hukkis pääsi kaarottelemaan. Uusintayrityksellä sitten terävämpää ohjausta ja meni jo paremmin eikä varsinaisia ratavrirheitä. En saanut Hukkista yhtä hyvin kääntymään suoralta putkelta kuin mitä Halti kääntyi, siinä ois parantamisen varaa. Ja taas tuli esiin, että pitäs Hukkisella pitää pitkään ohjaavaa kättä päällä ja ottaa vastanen käyttöön "viime hetkellä", kääntyy kuulemma sillä kovastakin vauhdista ja taasen hyvissä ajoin vastasella alkaa jarraamaan. Hukka oli ihan pätevä tänään, mutta hieman "löysä" jo ennen kuin oltiin hinkattu eri vaihtoehtoja. Vaikka alussa eteni/irtosi hyvin, niin oli vähän sellaista "suurten linjojen" hukkaa, viime viikolla oli paljon terävämpi käännöksissä jne.

Enpä muista milloin olisi viimeksi tullut kisattua yli -20 pakkasessa kuten tänään RIMAn kisoissa. Kisat meni kyllä nopeesti ja hallissa oli lämpimämpi kuin ulkona. Eka rata oli Anne Viitasen hyppis, josta tykkäsin. Hyvää nollaa sitten tehtiinkin kolmanneksi vikalle esteelle asti, ote herpaantui ja Hukka suhahti putkeen, sain rääyttyä sen vielä takaisin, mutta hyllyhän siitä tuli kun nenä ehti käydä putkessa. Tokalla agiradalla ääliönä jännitin lähdössä niin paljon, että kutsuin Hukan liian aikaisin ja ohjautui sitten keppien tokaan väliin. Uusintayrityksellä kyllä hyvin haki kepit ja kesti takaaleikkauksen, että turha noitakaan kepeillä leikkauksiakaan on enää spennata vaikka vähän kulmaa olisikin, kyllä Hukkis ne osaa. Yhteen valsiin en ehtinyt joten lennosta sovelsin siihen jonkun epäonnistuneen sylkkärin tapaisen, Hukkis kiepsahti, mutta matka jatkui.. A:lla teki juoksukontaktin ja pysähdyin ja  mietin hetken, että otanko uudestaan - ääsh, menkööt. Suoran putken jälkeen oli puomi ja Hukka tykitti sinne ihan hirmuista kyytiä, puomin alla oli putki niin että sivuttaisetäisyyttä tuli reippaasti. En lähtenyt rynnimään alastulolle vaan pidin sivuetäisyyden, pysähdyin ja Hukka tuli melkein maahan asti. Odotin hetken ja läppäsi sitten etutassut maahan (eli siis on hiffannut mitä pitää tehdä!), tosin hieman sivuun muhun päin, mutta riittävän hyvin. Oikeastaan aika sika hyvin ;), koska en enää itse liikkunut eteenpäin ja väliä oli ihan reippaasti. Kerrankin maltoin ja näköjään kun malttaa, niin kisoissakin on mahdollista onnistua :o. Tulokseksi 9,23. Hukkis oli taas oikeasti hyvä ja eteni tosi hyvää vauhtia, vaikkei tulokset sitä kerrokaan. Kaima ja Deli tekivät hienon asennenollan ja sillä irtosikin 2. sija, onnea, onnea!

Luulisin, ettei olisi kauhean vaikeaa muistaa paria perusjuttua, eli ohjaa jokainen este ja ihan loppuun asti (vaikka kuinka nollan kiilto silmissä tuikkisikin) ja olla hosumatta vaikka siellä lähdössä, mutta näköjään se on hyvin vaikeaa ;) Ens vloppuna on pakko skarpata.

Koska ABC:n ruokalista on uudistunut, niin pakkohan meidän oli mennä porukalla kisojen jälkeen syömään ;) Viikon kohokohta on päästä huoltsikalle syömään.. :D

Isot pojatkin oli lenkitetty umpihangessa poisssaollessamme, joten nyt ei kun huilimaan :)

Olkoon vaan loppiainen, mutta kuusesta ei vielä luovuta :D

Aamulla hallille ysiksi Haltin ja Hukan kanssa. Tollo jätettiin tylysti kotiin syömään luuta. Timo oli suunnitellut 22 esteen radan, jossa eduksi oli, jos koiran pystyi jättämään kontakteille. Kuviota, jossa  mentiin keinulta sivussa olevan hypyn kautta kepeille, joiden vieressä A ja sen alla putki, molemmat siis tyrkyllä hypyn jälkeen, pidin radan vaikeimpana kohtana, mutta se onnistuikin Hukan kanssa kaikilla tavoilla, leikaten, vekaten, valssaten.. Tosi hyvin haki kepeille, ehkä ma treeneistä oli hyötyä ;) . Radalla ei ollut Hukalle mitään vaikeaa, kokeiltiin sitten eri ohjauksia ja Hukka toimi kaikilla :)  Itse sössin eka jossain kohdin taas ajoituksen kanssa. Kiva oli huomata, että Hukkakin edelleen kehittyy ja hirmuisen hyvällä draivilla meni tänään.

Halti pääsi myös treenailemaan Timon valvovan silmän alla. Halti oli niin tohkeissaan, että kuola vaan lensi kaaressa :o. Käytettiin Haltia koekaniina kontakti-kuvioissa sillä silmällä, että kun en tod. näk. uskalla kisoissa jättää Hukkaa kontakteilla niin paljon kuin treeneissä + Hukkakin voi edetä ripeämmin, että mitä vaihtoehtoja löytyy ja kuinka tiukkaa niissä tekee. Löydettiin kyllä ainakin Haltin kanssa kaikkiin ihan sujuvat vaihtoehdot, itse piti kyllä pistää jossain kohdin reilusti töppöstä toisen eteen. Timo totesi, että Haltilla toimi paremmin kolmen hypyn (eka hyppy suoraan, viereinen hyppy takaa ja sitten eka hyppy taas takaa) kuviossa niisto, sokkari ja pakkovalssi (nämä kaikki siis kahden metrin aikana..) kuin mitä Hukalla. Hukalle sujuvampi oli niisto, veto ja huitaisu kolmoshypylle. Halti oli kyllä kanssa oikein etevä :)

Käytiin vain hätäinen jäähdyttelylenkki ja sitten kotiin hakemaan Topi kyytiin ja järven rannalle lenkille. Kello olikin sitten jo taas 13, kun kotiuduttiin ja olin pyhästi päättänyt, että tänään pesen koirat. Ei sillä, että olisivat jotenkin likaisia, mutta itse tykkään pestä koirat ajoittain, irtoaa sitten kuollut karvakin nopeammin. Vaan laiskuus iski ja tein sitten vain perusteellisen kolmen harjan harjauksen :p ja leikkasin tassukarvat. Toisten mielestä islantilaisia ei suurin piirtein tarvitse edes harjata, mutta mieluummin kerään edes osan irtokarvoista harjaamalla kuin imuroimalla jatkuvalla syötöllä ja tuleepahan samalla tsekattua koirien iho jne. Ja on se hoidettu turkki aina paremman näköinenkin ;)

Vuoden vaihde tuli ja meni eikä koirista vieläkään tullut paukkuarkoja, vaikka dinnerit vähän venyikin ;), mutta hyvä niin. Vloppuna pukkasi flunssaa ja yleistä väsymystä, joten päätin jättää su kisat suosiolla väliin.

Illalla hallille kolmikon kanssa. Treenattiin kepeille lähetystä/keppien itsenäistä suorittamista/häiriön alla. Halti ampui hienosti kepeille 20 m:n päästä, kun jäin itse seisomaan paikalleen ja pujotteli loppuun asti lelun odottaessa keppien lopussa. Ei keskeyttänyt pujottelua vaikka juoksin keppien läpi, lähdin kesken peruuttamaan, valssailin vierellä yms. Hukka lähti kanssa kohti keppejä mutta kääntyi takaisin, kun huomasi, etten tulekaan mukaan. Sellasesta viidestä metristä malttoi lähteä ja pujotella yksin. Kesti multivalssaukset ja läpijuoksut, mutta hieman kyllä vauhti hidastui. Tolleron kanssa en edes viitsinyt kokeilla lähetyksiä sen kauempaa, mutta ihme ja kumma, pari kertaa pujotteli kepit itsenäisesti kun jäin itse alkuun seisomaan :). Sitten otettiin vähän kontakteja ja ihan peruskuvioita u-putkilla/hypyillä. Hukalla on ollut nyt niin varmat kontaktit, että pirkule jos onnistutaan ne taas kisoissa sössimään..

Duunikiireiden takia jouduttiin valitettavasti jättämään tänään Timon treenit väliin, mutta onneksi saatiin hallilta edes aika klo 22-23. Su on kisat ja ei ihan kylmiltään 3 viikon tauon jälkeen olisi viitsinyt mennä. Tein parin U-putken ja  5 hypyn kuvion, jossa sitten veivattiin monta eri kuviota aina vain 4 esteen sarjoissa -> palkka. Itselläni oli maanantaiselta juoksulenkiltä koirien kanssa perua halkaisijaltaan 2 cm:n vesirakkulat ja isovarpaiden kynnet mustina (urheilu sucks), joten jalkaan pystyi pistämään vain isompaa töppöstä, joilla ei kauheasti kirmata ;) Tänään ainakin näytti siltä, että tauko oli tehnyt hyvää kaikille koirille, olivat ihan täpinöissään, mutta silti kuuliaisia. Hyvin kääntyivät kuin myös irtosivat. Hukan kanssa otin myös muistinvirkistykseksi pöydän, kaikki kontaktit (jotka teki aivan nappiin :)), pussin ja kepit takaaleikaten, näytti tuo vielä muistavan esteet ;). Hukkis oli oikeesti taitava ja niin tohkeissaan. Ennen treenejä oli sellainen olo, että ei vois vähempää kiinnostaa agility (eikä mikään mukaan :o), mutta treenatessa olikin oikeasti hauskaa.

Hallissa oli +15 astetta lämmintä, moni ehkä tykkäisi että pääsisi talvella oikeasti lämpimään treenaa, mutta meille toi nyt on ihan liikaa, vali vali. Ulkona olikin sitten jo -12, joten loppuverkalla saivat sitten kaikki koirat takit niskaan, että vähän edes lieventäisi lämpötilan vaihtelua.

Jouluna saatiin taas postia Saksasta Hukan isän ja papan perheeltä :). Hukan pappa Castor on jo 16 v. ja isä Aframkin taitaa olla jo melkein 10 v., hyviltä näyttivät molemmat kuvissa, Castorista ei kyllä ikuna uskoisi, että on jo niin vanha. Ja lahjaksi saatiin ihanat islantilaisaiheiset lasinaluset, kyllä kelpaa niihin asetella viinilaseja :p

Huomenna pitäisi about suoraan duunista lähteä dinnerille kavereiden luokse. Tähän asti pojat ovat vähät välittäneet ilotulituksista, mutta silti vähän huolestuttaa jättää niitä yksin, joten pitänee yrittää ajoissa kotiutua.

Tämä ei nyt ihan suoranaisesti liity meidän koirien kuulumisiin, mutta näin joulun tunnelmissa tuli tongittua vanhoja valokuvia ja epäilemättä oheisen skannatun kuvan koirien takia minusta tuli "koiraharrastaja". Kuvassa esiintyvät mummoni viimeiset koirat; karjalankarhukoira Heta sekä hänen seropipoikansa Tupu.  Heta oli ehkä maailman kiltein, lempein ja viisain koira ja mukava koira Tupukin oli.

Mummoni ei varmasti ollut lukenut mitään koirankouluttamisesta saati positiivisesta vahvistamisesta, rauhoittavista signaaleista tms., mutta silti karjalankarhukoira ja sen poika, osasivat vaikka mitä temppuja ja riistavieteistään huolimatta, ne viettivät koko elämänsä vapaina -ilman hihnoja tai tarhoja. Muistan, että Heta ja Tupu osasivat avata toisilleenkin oven sisältä päin.

Hetan ja Tupun vaikutuksesta olen ehkä aina tykännyt nimenomaan pystykorvaisista koirista. Heta ja Tupu elivät molemmat hyvin pitkän elämän, muistaakseni Heta eli 16 vuotiaaksi ja Tupu kuoli hieman sitä ennen. Alla olevan kuvan musta koira on Heta, kirjava on Tupu ja kääpiö olen minä :)

PS. Kuvassa Heta ja Tupu "joikaa" eli ulvovat käskystä, mikä oli yksi tempuista mitä osasivat :)

Tänään ajoimme hallille tarkoituksena väsyttää vähän poikia iltaa varten ;). Harmiksemme joka paikkaan oli vedetty hiihtolaadut, mutta teimme lenkin sitten umpihangessa peltoja pitkin. Olin varannut hallista tunnin ajan ja käytettiin se tokoiluun ja cuzzin jahtaamiseen, koirilla oli hauskaa. Kerran oli pakko ottaa Hukan kanssa A:n kontakti, minkä otti upeasti juostessani ohi :) Vaan nyt keskitymme syömiseen ja lepäilyyn :) ja toivotamme oikein rentouttavaa Joulun aikaa kaikille!

Päivittelyt ovat jääneet väliin, kun joulutohinat päällä, mutta eipä tässä mitään kummempia olla tehty. Treeni/kisatauko agista jatkuu yhä. Poikien mielenvirikkeeksi on tullut hieman tokoiltua, viime keskiviikkona saatiin jopa häiriötreeniä, kun tungettiin kaiman treenivuorolle halliin. H-koirat olivat hallissa aivan liian virittyneitä tokon treenaamiseen, joten aikamoista ennakointia, haukkumista yms. oli. Tollero kesti yllättävän hyvin muut koirat, vaikka ei pitkään aikaan ole missään ryhmätreeneissä ollut. Ja naksu toimii sille älyttömän hyvin, jälkiviisaana voi todeta, että ois sitäkin voinut aikaisemmin kokeilla.

Toissa viikonloppuna kävin messarissa Voittaja -09 näyttelyssä ilman koiria katsastamassa islantilaiset ja vähän shoppailemassa. Oli oikein kiva päivä. Ostin Hurtan fleecepusakan muka Topille autossa odottelua ja tarv. lämppäämistä varten kun sen vanhat botit ei istu niin hyvin. Mallasin pusakkaa paikalla olleilla islantilaisuroilla ja luulin pusakan olevan ihan reilua kokoa, mutta se olikini ihan liian kittana ja lyhyt Tollolle. Onneksi kuitenkin mahtuu H-koirille.

Perjantaina kun tultiin duunista, oli eteinen täynnä pas*** ja myös keittiön ovi oli auki. Ovessa on kahva, jota pitää nostaa ylöspäin ja samalla vetää, joten pikkasen ihmetellen jos Hukka ja Topi (Halti viettää päivät olkkarissa) ovat näin kypsässä iässä oppineet sen avaamaan. No, myös keittiö oli täynnä ripaskaa ja lattialla oli entinen täysi paketti paahtoleipää, yksi pala oli säästetty omistajille.  Jostain oli kannettu vessapaperirulla valmiiksi riapaskojen viereen lattialle. Pojat olivat niin huomaavaisia :o Hukalla oli selkäkarvat ihan kuolassa ,eli Tollo oli antanut sille kyytiä. Hukalla oli yläluomassa karvaton punainen jälki ja silmäkulma veresti, mutta onneksi seuraavana päivänä oli ihan ok näköinen. Topilla ei ollut mitään jälkiä. T ei syyttä suotta käy päälle, joten luultavasti Hukkis on alkanut leipäpaketin kanssa kunnolla elvistelmään. Mitään suurta draamaa ei tainnut olla ilmassa, koska koirat olivat keskenään  kun mitään ei olisi tapahtunut ja Tollero kovasti huolti Hukkaa. Onneksi ei lieden päälle ollut jäänyt mitään! Toivotaan, että joulun odotus jatkuu hieman siistimmissä merkeissä, lattiat on jo luututtu ;)

Rata oli valmiina hallilla ja otin ensin Tolleron kanssa pätkissä, kun en itsekään muistanut rataa kokonaan ja muutenkin oli Topille turhan haastavia kuvioita. Takaakiertoja taisi olla 5 kertaa ja kiirettä piti noin yleisesti ottaen. Veto, lähetys avokulmaan kepeille oli Topille vähän hepreaa, hakeutui viereiseen putkeen, keppien taakse seinän luokse "ai täälläkö on jotain", mutta kyllä se lopulta saatiin onnistumaan :) Sitten Haltin vuoro ja sen kanssa rataa saikin jo aika hyvin tehtyä, hyvin lukee vajaatkin saksalaiset yms. Kepeille menossa Haltilla ei ollut mitään epäselvää, kaikkiaan oikein hyvä. Ja sitten Hukkis varsinaisiin Timon treeneihin. Ekalla yrityksellä ohjajasin Hukkaa halti-tyylillä, joka ei sitten vajaata saksalaista ymmärtänytkään, uusi yritys ja sitten saatiin rata tehtyä nollana läpi, tosin pari kohtaa piti läheltä. Olipas itsetuntoa kohottavaa, kun ei ollut mikään simppelein rata ;) Ja Hukalla oli hyvä vauhti päällä. Sitten kokeiltiin eri kohtiin muita ohjausvaihtoehtoja, leikkauksen sijaan "siksak" pituus-hyppy.u-putken "väärä pää" toimi ainakin paremmin sylkkärillä.  Timo kehui, että yllättävän hyvin Hukka haki kepeille lähettämällä vaikka matkaa oli, kokeiltiin sitten vielä tuplasokkareilla puomin jälkeinen elämän ennen keppejä ja kepeille nenästä kiinni, hyvin toimi sekin. Ainut vaan, että Hukka jäi useamman kerran kontaktille, vaikka olin jo juossut useamman metrin ohi ja vielä huutanut "tule", eli nyt sillä oli sitten liiankin kestävät kontaktit :o. Tehtiin sitten selvyydeksi niin, että huusin ensin "hyvä" kun otti kontaktin ja sitten vasta "tule". Kokeiltiin takaakierto hypyllä ennen puomia backlappia, ensin tekemäni "huiskauksen"  ohjaavalla kädellä Hukkis luki tosi hyvin, paremmin kuin oikeaoppisemman backlapin, mutta pääasia että jollain tyylillä toimii.

Hyvät fiilikset jäi tämän vuoden ehkä viimeisistä treeneistä ja nyt pidetään sitten kolmen viikon tauko agipuuhista. Lopuksi käytiin koko lauman kanssa 1,5 h lenkillä Keinukallion ihanissa maastoissa ja toivottavasti saan olla loppupäivän paremmin rauhassa ;)

Nyt pitäs varmaan vähän analysoida kulunutta kautta ja yrittää ottaa opiksi ensi kautta ajatellen..

Ja hyllyä pukkaa.. Viime vloppu olisi ollut parempi lopetus tälle vuodelle ;), tänään Porskin kisoista 2 * hyl. Radat olisi ollut kyllä ihan tehtävissä ja ihanneaikaakin oli harvinaisen paljon, mutta kartturi oli pihalla. Agiradalla tuli hyl heti alkuunsa ja radalla ajattelin, että Hukka loikkasi A:n kontaktin kun tuli kintuille, mutta videon mukaan Hukka tuli kyllä A:n ihan alas asti, mutta  ei pysähtynyt. Jos olisin valinnut A:n toisen puolen, niin tokkopa olisi väärällä hypylle ohjautunut. A mentiin toiseen otteeseen ja sitten pysäytyin oikein kunnolla ja parin putken kautta luukutus maaliin. Tää oli oikein hyvä juttu, että sain kisoissa kunnolla pysäytettyä kontaktille + sen jälkeen koiralle palkkioksi vauhtiesteet. Hyppiksellä onnistuin tutustumaan rataan väänrin (!!) ja pakkahan siinä sitten hajosi, vaikka koira taisi mennä vahingossa oikein. Ei siis pitäisi koskaan luovuttaa kesken.. Johtuiko ohjaajan sekoilut sitten väsymyksestä vai siitä, että startattiin pitkästä aikaa heti alussa ja tuli rataantutustumisen jälkeen kiire hakea koira autosta jne. Niin tai näin, niin ainakaan ei ollut radalle mentäessä yhtä varma olo kuin viime vloppuna. Hukkis pysyi starteissa ja eheän ohjauksen kohdat meni hienosti ja draivilla, joten koiraan ei voi olla kuin tyytyväinen.

Tein pienen kuvion joltain MM-radalta (takaakiertoja, kun ne on nyt niin muodikkaita) ja testasin vaihtoehtoja ensin Tollon ja Haltin kanssa. Koirat taipuivat kiitettävästi, joten ei sinänsä mitään ihmeitä, kun vaan oli tarkkana ajoituksen kanssa.. Hukan kanssa vedin kuvion kerralla läpi ja sitten vähän keppikulmia ja kontakteja, kerran varasti ohijuostessa puomilta, ei palkkaa ja uudestaan, sen jälkeen taas toimi. Loppuverkka oli tänään vähän laiton, ajoin läheiseen koirapuistoon ;). Siitä onkin jo vuosia, kun ollaan viimeksi käyty koirapuistossa.

Timo oli suunnitellut 25 esteen radan ja ajattelin, että kepeille meno suorasta putkesta + takaaleikkaus olisi Hukalle vaikea, mutta eipä ollutkaan. Itellä ei taas motoriikka ensin pelittänyt missä lie boakäsi-sokkari-valssipyörityksessä. Hukalta puuttui paras terä menemisestä ja itellä oli kanssa vetelä fiilis, jätettiin ihan suosiolla nollatreenit väliin. Sain Hukan varastamaan pari kertaa kontakteilta, noin ne kisat teki taas tehtävänsä ;) Lopuksi päätin palkata Hukan possunkorvalla kontaktilta ja jopas taas löytyi virtaa. Mutta siihen sitten lopetettiin. Huomen illalla jos jaksaisi raahautua hallille, niin pitää ottaa vaihteeksi jotain ihan vauvatreeniä.

Isot pojat eivät päässeet tekemään mitään (ja sen kyllä huomasi), lopuksi raahauduin koko lauman kanssa puolen tunnin hölkkälenkille. Erehdyin menemään jollekin kilpahiihtopätkälle, joka oli täynnä sikajyrkkiä mäkiä, piti laittaa Tollo vetämään, että pääsi itse ylös asti *nolotushymiö*. Ja toiset ne suunnittelee jotain puolimaratoneja! Joo, ei tällä kunnolla eikä näillä vesirakkuloilla ;) . Pojat on venytelty, juotettu ja syötetty ja nyt kuuluuu onnellinen tuhina sohvilta :) Ihmisenhän ei tarvitse venytellä itseään eikä nukkua päikkäreitä, se voi vaikka siivota, ettei sen päivä mene ihan hukkaan, joten heippa!

Tänään Riksussa kolmen startin kisat. Ekalla agiradalla tehtiin mielestäni hyvä 0, Hukalla oli hyvä draivi päällä ja otti kontaktit hyvin, mutta itse hätäilin kontakteilla, ei sitten pidä ihmetellä miksi kontaktit alkaa kisoissa hajota.. Tän kanssa täytyy oikeasti olla tarkkana. Sijoitus 7./38. Tokalla radalla, hyppiksellä, tehtiin taas 0, yksi törkykaarros tuli sokkarilla, ois pitänyt edes vaihtaa kättä aikaisemmin. Lopun leikkaus hieman hidas, mutta ok rata kaikkiaan ja Hukka paineli ihan tosissaan. Sijoitus oli suureksi yllätyksekseni 4./41, harvemmin sitä hyppiksellä vauhdit riittää kärkeen, jos nollia tulee useampi. Saatiin palkinnoksi sähköhammasharja, joten ei mennyt ihan hukkaan ;) starttimaksutkaan. Vikalla agiradalla kelasin, että lopussa pitää ennen putkea heti hypyllä ottaa koiraa aika voimakkaasti, ennen kuin lukitsee putken väärän pään, mutta Hukkis reagoikin ohjaukseen niin hyvin, että ohitti hypynkin. Miun ajoitusvirhe siis, Hukkis teki ihan oikein. Eli femma siitä ja loppu sitten puhtaasti läpi, tosin nyt oli kontaktit jo aika törkeät. Lähdöt jännitti itseäni aivan törkeästi ja se kyllä näkyi ja otin lähdöt aika pienillä etäisyyksillä, nyt Hukka ei tosin varastanut.

Hukkis oli pro ja sijoituksiinkin olen tosi tyytyväinen, kun mukana oli niin paljon huippukoirakoita. Nyt meiltä puuttuu enää yksi nolla ensi vuoden SM -ja MM -karsintanollista, aikaahan tässä on vielä reilusti..  Huomenna vielä mätsäriin töihin ja ensi vloppuna parit startit ja sitten voikin alkaa pieni joululoma koiratouhuista ;)

Aamulla hallille ja ensin Haltin ja Tollon kanssa pienet takaakierto/välistäveto -tekniikkatreenit, ei onkhelmia. Timo oli suunnitellut 20 esteen, siis lyhyen radan, mutta kyllä senkin pystyi sössimään useassa eri kohdin ;). Epäilin, että parissa kohtaa Hukka ei irtoa, missä sujuvin ohjausvaihtoehto oli koiran lähettäminen, niin sitten se irtoaakin kyselemättä :o ja haastavimmat kohdat oli meille jossain ihan muualla eli heti lähdössä ja hyppyneliössä, jossa vauhdit tippui. Tänään Hukalla ei ollut paras draivi päällä, hallissa ei enää ollut muita koiria rääkymässä, joten epäiltiin, josko se olisi vaikuttanut. Kokeiltiin hyppyneliön ulkokulmaan sokkaria, pakkovalsseja yms. eri vaihtoehtoja, mutta ainakin motoriikkahäiriöisen ohjaajan kanssa sujui parhaiten valsseilla jatkoa ajatellen. Alun viisto hyppy ja viereinen hyppy takaisin päin valui hieman pyörittämällä ja taasen jaakotus ekalle hypylle tiputti jotenkin vauhteja. Jäi taas kaihertamaan se, ettei saa ehjää rataa tehtyä yhteenmenoon, joten Timon jo lähdettyä, oli ihan pakko vielä kokeilla... Otettiin secret weapon eli possun korva käyttöön ja johan löytyi Hukkiksesta vielä potkua. Alun tein jollain sylkkäri sokkari sovelluksella ja Hukan yllättäen vauhti säilyi paremmin ja lopultakin he saivat radan väännettyä nollana läpi ;) Sitten koko lauman kanssa tunnin lenkille, kotimatkalla ruokakauppaan tekemään loppuviikon ostokset ja siinähän se päivä taas vierähti :o

SKL muuttaa kuulemma islantilaisten mva -sääntöjä kesäkuusta lähtien  ja uusien sääntöjen myötä Hukkis olisi Suomen ja Ruotsin muotovalio. Meidän kaunis poika ;) Paljon enemmän kiinnostaisi kyllä se toinen valionarvo, se A:lla alkava..

Aamupäivällä käytiin kolmikon kanssa hallilla yksittäisiä esteitä/pikkukuvioita treenailemassa. Heti kun olin täällä haukkunut Haltin & T:n autokäyttäymistä, niin jopas matkustettiin lähes ääneti kunnes hidastukset ennen hallia : o To ja pe päätin ottaa härkää sarvista kiinni tilitykseeni kyllästyneenä ja käytin koirat duunin jälkeen kahdessa erässä lenkillä, naksuttelin kaikki näköpiiriin sattuneet hauvat + naapuriston pihoilla hengaavat pahimmat räyhäkkeet sekä lopuksii kaikille tokoilut + puomin kontaktitreenit päälle. Yhden tai kahden koiran kanssa lenkkeily (treeneistä puhumattakaan) kaupunkialueella on oikein hermolepoa vs. kolmen koplaan. Aika jännä, miten suuri vaikutus tuolla "kolmen säännöllä" ;) voi olla... Niin, ja niistä treeneistä. Tänään teemana Hukalle puomin ja A:n kontaktien itsenäinen (tai itsenäisempi) suorittaminen ja viime treeneissä mielestäni tahmea pussiin hakeminen + varsinainen suorittaminen sekä ne keppien avokulmat vetämällä. Plus pöytä muistutukseksi. Topille ja Haltille sitten  about samat kuviot.

Agility is fun vaihteeksi... Tänään Hukalla ei ollut mitään haihatuksia pussin kanssa, pystyin lähettämään useamman metrin päästä ja täysiä meni läpi. Myös siksak lähdöt kolmen hypyn takaa vastaanottamalla onnistui aivan loistavasti. Avokulmat vetämällä onnistui myös 99 %:sti, kokeilin sekä enemmän lähettämällä, että saattamalla kuin koiran linjan suoristamista jo ennen hyppyä, mikä oli ennen keppejä,  tämä tuntui kaikista nopeimmalta vaihtoehdolta. Edes Topille ei tuottanut ongelmia muuten kuin pari kertaa sisäänmenon jälkeen ei enää taittunut kakkosväliin. Ja tätä sitten viime treeneissä tahkottiin, että ei Hukka vaan osaa.. No, kulmat ja etäisyydet eivät ehkä olleet ihan yks yhteen viime treenien kanssa ja ansa putki puuttui, mutta silti.. No, kivempi tietty näin päin :) Puomin ja A:n Hukka suoritti loppuun asti, vaikka pysähdyin itse heti alussa, kun H-avustaja oli palkan kanssa odottomassa. Sitten kokeilin puomin pari kertaa ilman ihmistargettia, ekalla yrityksellä käänty kontaktilla liikaa, tokalla yrityksellä meni suoraan loppuun asti. Pöytä ok, kerran teki taas kontaktimalliin, mutta varmaa jo väsy painoi. Loppuverkka vähän venyi, kun maastot vaan on niin hienot :) Ei voi kun ihmetellä, miksi meidän kylässä kaikki purtsit tms. on kielletty koirilta :(

Eilen illalla käytiin vähän juoksemassa, joten aattelin ensin jättää isojen poikien kanssa treenaukset väliin, mutta innostuin Haltin kanssa vähän kokeilemaan Timon rataa. Halti oli aivan mielettömän hyvä - sen kanssa huonommatkin ohjausvalinnat toimi ilman, että tuli yhtään kökkö fiilis ja vauhdit pysyy koko ajan yllä. No, eipä Haltikaan nuorempana ollut yhtä varma, että kaipa se harjoittelu ajan kanssa tuottaa tulosta ;) Ensin ajattelin ettei rata kepeille menoa lukuunottamatta ole mikään paha, mutta Hukan kanssa en saanut millään onnistumaan. Aina mätti joku kohta, esim. Hukka juoksi liikkeen mukanani ohi pussin, jolle oli pitkä vienti puomilta, jos en "liioitellut" pussiin ohjausta. Eli taas kun Halti oli toiminut olettamalla, niin Hukka kuuliaisena vaati oikeaa ohjausta. Tai olin itse myöhässä tai liian edellä tai jotain. Kepeille meno avokulmasta vetämälä ei onnistunut kirveelläkään, piti sitten tehdä persjättö ennen keppejä että pääsin työntämään. Ja Hukkis tietty tylsistyi saman kohdan vääntämisestä. Pitää muistaa treenata noita avokulmia vetämällä. Hallissa oli reilut +10 astetta lämmintä ja hiki vaan lensi, itse en kyllä haluaisi yhtään lämpimämpiä treeniolosuhteita ja koiratkin läkähtyy, jos kunnolla treenaa. Hukka alkoi jo olla niin ventti, että oli pakko pitää kunnon tauko ja sitten lopultakin ehkä sadannella yrityksellä saatiin rata väännettyä nollana läpi. Jotenkin rytmityksessä mättää ja kun skarppaan mielestäni vaikeita kohtia, niin alan liikaa varmistelemaan ja sitten mättää seuraavassa ns. helpossa kohdassa. Agility sucks.. ;)

Meillä ei olekaan ongelmakoiria (miltä aina välillä tuntuu), meilä on vain ongelmalauma.. Hukkishan on aina yksinään lähes maailman kiltein koira ja yleensä Hukka on se, joka pääsee yksinään liikenteeseen, henkivartijoidensa kanssa voi sitten sekin äijäillä. Tänään kiinnitin huomiota, että kun mulla oli vain Halti yksinään hallissa, niin oikein sulassa sovussa leikki tyttöjen kanssa eikä puhettakaan mistään "nää kaikki lelut on prkle mun" meiningistä - mitä siis tekee oman porukan kanssa. Treenien jälkeen käytiin kaiman kanssa kävelee ja mulla koko lauma mukana, no se meni ihan rauhallisesti. Kuningatar ;) pentu kävi välillä vähän härkkimässä Topia, mutta onneksi sillä näköjään vielä hermo kestää pentujen kanssa, vaikka itse olikin remmissä.  Zili on kyllä aivan mahtava pentu :). Lähdettiin vielä uudelle lenkille kaima + Deli ja minä Topin kanssa. Ja mitä tekee meidän Tollo - ensinnäkin Deli oli nyt aivan ihana tyttö (aikaisemmin ei ole välittänyt siitä yhtään) ja kaikki vastaantulevat koirat olivat lähes ilmaa, ei kiskomista, ei yhtäkään haukahdusta tai örähdystä. Pitäs vissiin enemmänkin lenkkeillä koira tai max. kaksi kerrallaan, vaan ei oikein duunipäivänä riitä vuorokaudessa tunnit :(

Ajomatka böndelle oli jokseenkin rasittava, isot pojat ovat vanhemmiten alkaneet haukkua autossa joka risteyksessä, liikenneympyrässä tai vaikka motarin varrella nähdessään jonkun ison kyltin (luulevat vissiin, että tullaan jollekin treenihallille??). Jos yksi aloittaa huutamaan, niin muut seuraa perästä. Ennen haukuttiin vain perille saavuttaessa tai hiekkateillä, minkä yhdistivät siihen, että mennään treeneihin tms. jännään paikkaan. Sitruunapanta hillitsee hieman, mutta senkin voi toki huutaa tyhjäksi, jos oikein innostuttaa. Pätkääkään ei kiinnostaisi alkaa enää tuon ikäisten koirien kanssa erikseen harjoittelemaan hiljaa olemista autossa, etenkään kun siihen tarvitsisi kaksi ihmistä.. Ratkaisu, korvatulpat??

Perille päästyä oli sitten onneksi rentouttava vloppu, ei remmilenkkejä, toisia koiria eikä kuraa :) Metsässä tuli rämmittyä moneen otteeseen  ja sunnuntaiaamuna kokeiltiin vähän jälkeä. Paino sanalla kokeiltiin. No, onneksi ei ole niin vakavaa :) Tein kolmiosta lähtevät pienet suorat jäljet pellolle. Topi jäljesti hirveää kyytiä, pysyi kyllä hyvin jäljellä, mutta kepeistä viis. Hukka lähti hyvin jäljelle, mutta välillä pysähtyi ihmettelemään, että saako tässä itse määrätä tahdin. Olin ottanut liian vähän keppejä mukaan, joten Hukan jäljelle pistin tumppuja ja tietty otti ne suuhunsa ja varmaan enemmän näköön perustuen. Halti hiffasi kaikki kepit, mutta ei sekään tarjonnut heti maahan menoa ilmaisuksi. Mutta selvästi oli parhaiten kärryillä hommasta.  Että näin, treenataan sitten taas joskus keppien ilmaisua ;). Mutta ihan kivaa oli ja koirat tykkäsi.

Saatiin kassillinen tuoreita hirven vasan luita ja rustoja. Sekä Topilla että Haltilla on joskus haljennut poskihammas oikeiden luiden järsimisestä + joskus on seurannut kauheita veriripuleita (Topi tuppaa ahmimaan luut) ja olin pyhästi päättänyt, etten enää anna oikeita luita. Mutta kun ilmaiseksi saa :o, niin pakkohan sitä oli taas testata. Annoin kokeiksi kylkiluut ja kaikilla säilyi hampaat ehjinä ;) eikä tullut edes ripulia. Tollo veti kyllä luun sellaista kyytiä, että pahaa teki, mutta ehkä vasan luut on helpommin sulavia.

Halti - niin näköisensä ;)

Topi & Hukka - kukkulan kuninkaat

Koirat eivät päässeet tänään lainkaan lenkille (!) - eivät edes kortterirallille. Menkää pihalle. Ei vaan kertakaikkiaan jaksanut, viitsinyt eikä huvittanut. Ei tehty mitään muutakaan. Eilenkin käveltiin vain parit minilenkit.

Huomenna lähdetään sukuvisiitille böndelle ja lupaan yrittää hyvittää tämän loppuviikon laiskuuden. Ihanaa kun pääsee lenkeille ilman remmejä. Ajattelin myös treenailla jälkeä ja kokeilla miten keppien ilmaisu sujuu pellolla - siis jos vaan jaksan ;)

Isot pojat pääsivät vain lenkeille ja muuten saivat nököttää autossa, säästellään vähän "eläkeläisiä" (=joku ei päässyt ajoissa liikenteeseen). Laitoin varm. vuoksi back-on-trackit päälle, mutta sen verran oli autossa höyrytty, että muistutti ennemmin höyrysaunaa kuin pakastinta.

Timo oli tehnyt 23 esteen radan, tuntui pidemmältä, johtuiko sitten  samojen esteiden useampaan otteeseen menemisestä vai juokse tai kuole kohdista. En saanut alun kaksi hyppyä vierekkäin (molempien suoritus samasta suunnasta) lähtöä toimimaan etumatkaa -> tönäsy -  meiningillä, joten päätin sitten vaan juosta lujempaa ;)  Lähdön kaasutuksia seuranut poikittainen takaahyppy tuotti myös onkhelmaa, koska en siinä enää täysiä juostessa keskittynyt ohjaukseen. Välillä onnistui ja takaa -käskyä tietty kannattaisi käyttää, kun koira kerran sellaisen hahmottaa.. Täyskäännökset (muurilla)oli Hukalla tänään yllättävän hyvät, ei kaarrottanut ja vauhti säily, kuulemma järistään koirat valuneet siinä. Ohjaajalla oli aina jossain kohdin huolimaton, väärä käsi käytössä, jalat väärään suuntaan tms.  Lopulta saatiin väännettyä rata ihan hyvänä nollana läpi ja vikalla esteellä, puomilla, oli omat jalat jo niin maitohapoilla, että teki mieli vaan lyyhistyä maahan. Hukka oli tänään itse asiassa sikahyvä ja kesti toistot älyttömän hyvin, toki vauhti hiipui toistojen myötä, mutta teki kuitenkin koko ajan tosissaan hommia. Lopuksi otettiin A:n kontakteja palkaten, radalla alkoi useamman toiston jälkeen sokkareilla vähän lipsua (kisafiilistä?), vikan yrityksen teinkin valsseilla ettei varastaisi.  Hukkis lipitti yks ilta maitolasini ja siitä tuli mieleen, että vois kokeilla lisätä hieman laktoositonta maitoa palautusjuoman sekaan, kun ei siitä oikein diggaa ja tänään ainakin kelpasi maidolla.

Aurinko paistoi melkein koko loppulenkin ajan, oli kyllä tosi kaunista - ja pitkästä aikaa valoisaa :)

Kokeiltiin vähän sovellettuna muutama kohta bemarileirin radoista. Pitäs kyllä joskus päästä tekemään ajan kanssa. Nyt Hukan vauhti ei hidastunut pyörittämällä (ehkä pysyin itse paremmin liikkeessä), pysy hyppysissä eikä yrittänyt ansana olleelle A:lle. Joo, ehkäpä noita pyörityksiä pitää vaan vahvistaa eikä peljätä ;).Kaikki kontaktit hyvät, samoin pöytä. Uusi cuzzilelu kelpasi kaikille, mutta yllättäen Topi oli ihan onnessaan, juoksenteli cutzi suussa pitkin putkia :o

Himaan päästyä muistin, että piti ilmota purinalle kisoihin, mutta sisäänkirjauduttuani kello oli sitten just pari minuuttia yli 24, ja ilmo oli sulkeutunut. No, kisatauko sitten jatkuu vähän pidempään..

Koirat eivät päässeet tänään kuin lenkeille, mutta ohjaaja sai silti viettää agitäytteisen päivän ;). Pääsin kaimaanin ketyksi B-maajoukkueen leirille ja bemarilaisten lisäksi ehdin seuraamaan myös kaikkien kokoluokkien maajoukkulaisten treenejä. Ihan antoisa päivä näin "vaklatenkin", koutseina toimivat Jan Egil Eide & Jenni Lehtinen Norjasta sekä Harri Huittinen. Iso kiitos Sanna, että huolit mukaan!

Hukalle tarttui mukaan uusi kaulapanta ja bad cuzzi, tiedä sitten perustaako siitä, mutta testataan kun ehditään :) Halti kuolaa sitä parhaillaan pöydän päältä.. Aamulla käytiin pellolla lenkillä ja Hukka ja Topi painoivat edellä nenä kiinni hajujen perässä, mutta Halti (joka ennen oli meidän "tähystäjä") nyhväsi jaloissa "heitä mulle lumipallo" ensilumen huumasta. Hyvin huomaa toisissa jutuissa käytöksen muutoksen leikkauksen myötä, ainakin tuollaisesta testosteronilla ahdetusta uroksesta, vaikka Haltikin oli leikattaessa vajaat 8v.

Tänään (tai oikeastaan eilen, kun kello on jo niin paljon) tuli sitten tuosta noin vaan talvi. Käytiin duunin jälkeen Jumbossa shoppailemassa ja oli ihan pakko ostaa uudet Niken goretex lenkkarit, vaikka hinta kyllä kirpaisi. Mutta mielestäni täysin oikeutettu ostos, pitäähän sitä talvellakin pystyä juoksemaan ilman, että jalat kastuu heti ja ehkäpä paremmat kengät auttaa myös ehkäisemään päkiä yms. vaivoja, mistä kärsin monta kuukautta. Eilen oli pakko ostaa myös puolivartiset goretexit kävelyyn talvea varten, koska entiset olivat jo ihan muussina sekä paukkupakkasia varten sporttisemmat "puolisaapikkaat",  koska paleleminen on syvältä. Nih, kalliiksi tulee koirien ulkoiluttaminen :o. Käytiin Classic Pizzassa syömässä, oli oikein hyvää ja antoi motivaatiota mennä illalla treenaamaan ;)

Tänään treenailtiin taas pöytää, kontakteja, keppikulmia suorasta putkesta tultaessa, täyskäännöksiä putkesta.. Halti oli niin hävyttömän taitava, että alkoi jo mietittymään, että ei varmaan pitäisi treenata sen kanssa ettei oma ohjaus muutu täysin olettamiseksi :o Iso T onneksi muistuttaa hyvin tehokkaasti, että pitää tarkasti ohjata. Tollero on näin vanhoilla päivillään tykästynyt putkiin. Nyt Hukka ei tehnyt pöydällä kertaakaan two-on-two-offeja, mutta pari kertaa lähti liikkeen mukaan. Kontaktit oli sikahyvät sekä puomilla että aalla. Sain Hukkiksen pari kertaa varastamaan lähdöstä, ihan hyvä, pääsin palauttamaan ja pari kertaa palkkasin erikseen lähdössä pysymisestä. En ainakaan itse huomannut, että Hukka olisi liikkunut jotenkin erilailla, tai hitaammin tai nopeammin, kuin ennen osteopaatin käsittelyä. Heti käsittelyn jälkeisenä päivänä venytteli  tavallista enemmän ja oli kyllä tosi rennon oloinen.

Jos alkuverryttelyt jäivät vähän naftiksi, niin loppuverkka hoidettiin sitten kunnolla, pitihän niitä uusia monoja testata lumella ja juostiin 1,8 km:n lenkki ja sen jälkeen käytiin vielä vähän metsässä tallustelemassa. Lisää ihmispuolen huomioita, uudet nastarenkaat olivat yllättävän pitävät, vieläkin muistissa viime talven kauhureissut kitkoilla jäisiä kärrypolkuja pitkin Nurmijärven halliin..

Hukka lähti sunnuntai-iltana yökylään. Taakseen vilkuilematta lähti hän vieraan miehen matkaan, sniif. Hukka pääsi kuuden tyttökoiran plus pentukatraan luokse kylään. Ei vaivannut koti-ikävä.. Seuraavana päivä Hukkis pääsi kaiman mukana Markus Laioksen osteopaattiseen käsittelyyn Hyvinkäälle. Hukkis ei ole ennen moisessa käynyt ja vähän jänskätti, minkä "tuomion" Hukka saa, mutta onneksi ei löytynyt mitään vakavaa tai akuuttia hoitoa vaativaa ja Hukkis oli tykännyt hoidosta. Rintarangassa oli ollut joku jumitus, mikä oli kuitenkin auennut hyvin. Kuulemma joskus kolmen kk:n päästä voisi käyttää uudelleen.

Illalla Hukka oli ihan tööt. Pari päivää pitäisi taas pitää levossa. Olipa muuten outoa käydä aamulla lenkillä vain kahden koiran kanssa. Ja kotonakin oli paljon hiljaisempaa, kait se vaan on niin, että joukossa tyhmyys tiivistyy - koirillakin.

Mitäs sitä perjantai-iltana klo 22 jälkeen parempaa tekemistä kuin treenata agia . Teemana tänään Hukalle lähdöt ja yhdistettynä puomin kontaktit, takaakierrot ja pöytä (!). Pöytä will be back.. Nyt onnistui puomi täysin itsenäisesti, jes. Ei kauhean nopeasti, mutta kuitenkin. Ja sivuetäisyyttä Hukkis kesti jo yli 10 m ilman mitään epäröintejä. Pöytä tuotti hieman ongelmia, koska yrittää nyt suorittaa sen kuin kontaktit, eli peppu jää pöydälle ja länttäsee etutassut maahan.  Halti, jolle pöytä on joskus vuonna vasara ja kirves opetettu kunnolla (muistan, että ensimmäisellä alkeiskurssilla treenit lopetettiin aina pöydälle rauhoittumiseen), pysähtyi täydestä vauhdista pöydälle  ja kesti hyvin ohijuoksut. Tollollekin pöytä oli tuttu jostain muistin syövereistä.

Huomenna Topiakin toivottavasti väsyttää aamulla :)

Viikon totaalinen agitreenitauko takana ja uskallauduin Hukan treeneihin, tassuvaiva näyttää ainakin toistaiseksi olevan ohi. Rata oli valmiiksi rakennettuna, mitä ehdin ensin kokeilla Haltin ja Tollon (tuli tässä mieleen, että synttärikuvat jäi sitten ottamatta, kun oli niin harmaa sää) kanssa sitä. Haltin kanssa oli pakko pelata aika paljon leikkauksilla ja vedoilla etenkään kun ei voi jättää kontakteilla, mutta ne toimi sillä tosi hyvin ja H oli oikein hieno. Topille rata oli teknisesti liian vaikea, mutta pätkissä oli ajoittain hyviäkin kohtia, hyvä vire päällä. Ja kun kyseessä oli SM-ryhmän treeniradasta vielä vaikeutettu versio, niin ei Tollon sitä toki tarvitsekaan hanskata.

Hukkiksella oli hurja meno päällä, ajoittain irtosi ja haki itse esteitä aivan epähukkamaisesti (=siis aivan liian itsenäisesti) ja jaksoi toistoa toisensa perään, Timokin ihmetteli, että olisi kyllä viime talvena jo hyytynyt totaalisesti, etenkin kun ohjaaja aina välillä pomppii tasajalkaa prkl:tä huutaen *nolo*. Mutta Hukkis oli ihan vaan, "joo mä yritän vielä". Onneksi on koutsina koirahieroja ja treenikaverina eläinlääkäri, ettei pääse liikaa rääkkäämään koiraansa..

Hukka oli mun mielestä oikein taitava, mutta aina jossain vaiheessa joku kohta meni pieleen, kun yritin vetää radan nollana läpi. En itse oikein osaa kropalla kääntämistä ja tolla radalla Hukka ainakin olisi tarvinnut voimakkaampaa kropan kääntöä toisissa kohdin. Hieman yllättäen silläkin toimi jossain kohdissa paremmin leikkaukset/poispänkäännöt kuin vaikka sokkarit tai sitten ne vaan oli mulle varmemmat ohjaukset niissä kohdin. Yhdestä valssikäännöksestä olin varma, että toimii Hukalla, vaikka se kuulemma monella oli ollut tosi kökkö ja siinä sentäs osuin oikeaan, Hukkis kääntyi tosi hyvin :) Sain Delin lainaan, etten rääkkäisi enempää Hukkaa, ja Delin kanssa sitten saatiin rata vedettyä nollana läpi, vaikka meinasi jo happi loppua itseltä. Deli ampuu toisissa kohdin todella paljon lujempaa kuin Hukka, jolloin alkoi mennä omat pasmat sekaisin, mutta näköjään Deli toimi pas**mmallakin ohjauksella ;)

Kummasti sitä aikaa palaa agissakin useamman koiran kanssa treenatessa, kun parisa erässä koiria lämppää ja jäähdyttelee, varsinkin jos vähän pidemmän kaavan mukaan. Aamulla lähdettiin himasta klo 8.30 ja takaisin tultiin klo 13.30.

Lauantaina mentiin lähime